Viimeinen hengenveto on kolmas osa Denise Minan viiden jännitysromaanin sarjassa, jossa seurataan Patricia ”Paddy” Meehania, lujatahtoista ja teräväkielistä nuorta toimittajaa, joka joutuu raivaamaan tietään omien tavoitteidensa ja muiden odotusten ristipaineessa 1980- ja 1990-luvun Glasgow'ssa. Tässä osassa Paddy on vihdoin toteuttanut unelmansa: hänellä on oma asunto ja oma kolumni yhdessä Skotlannin arvostetuimmista sanomalehdistä, ja hän on vapaa tekemään omat valintansa kysymättä ensin muilta. Sitten eräänä iltana poliisit ilmestyvät Paddyn ovelle kertomaan että hänen entinen poikaystävänsä on murhattu. Paddy ei olisi Paddy, ellei hän jälleen kerran sekaantuisi rikoksen tutkintaan. Mukana kuvioissa pyörivät sarjan edellisistä kirjoista tutut henkilöt, Paddyn perhe, kollegat ja ystävät.
Denise Mina on jälleen kirjoittanut koukuttavan jännittävän tarinan, joka pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Mina viljelee reippaasti mustaa huumoria ja hänen kerrontansa on realistisen elämänmakuista. Paddy Meehanin pienet inhimilliset heikkoudet ja hänen sisukkuutensa ja sanavalmiutensa tekevät hänestä kiinnostavan henkilöhahmon. Sarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet suomeksi Veripelto (2008) ja Suden hetki (2009).
Varaa teos

Satakieli määrittelee itsensä polyfonisten runojen kokoelmaksi. Kielitoimiston sanakirja kertoo, että polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystapaa, jossa äänet itsenäisinä säestävät toisiaan. Siitä Satakielessä tosiaankin on kyse. Se on tuoreella otteella ja ilolla tehtyä tekstiä, jossa modernistisen perinteen minä saa kyytiä ja liudentuu kymmenien puhujien joukkoon. Ääneen pääsevät Jenny S., tilastotieteilijä Svante S., Laura T., Juha S., satuolennot, anarkistit ja monet muut. Tammen Keltaisen kirjaston romaanien nimistä rakennettu kollaasiruno (s.63-65) tarjoaa oivan kattauksen kirjalliselle herkuttelijalle. Sen luettuasi olet suorittanut maailmankirjallisuuden lyhyen oppimäärän.
Satakielen tekstit liikkuvat kulttuurin ja yhteiskunnallisuuden kentällä humoristisen kevyesti, vakaviakaan sävyjä karttamatta, mutta aina oman totuutensa kyseenalaistaen.

Runo on. Sinusta huolimatta.
Tai juuri sen tähden.
Runoilija ei ole tärkeä, runo on.
Runo on jos haluat – ja vaikka et tahtoisikaan.
löydät sen aamun lehdestä. sieltäkin:
”Aivosyöpä talttuu Espoon ydinreaktorissa.”
(Jos niin haluat, s.27)

Juha Siro (s. 1951) on tamperelainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja graafikko. Hänen esikoisrunoteoksensa Vapaa pudotus ilmestyi 1998. Neljän runokokoelman lisäksi Juha Siro on julkaissut kaksi romaania: Kuningatarperhonen (2004) ja Saat toivoa kolmesti (2007).
Varaa teos