Pikkuhiiri tarinoi Tutustumisretki maatilaan -kirjassa kysytään, löytyykö tallista hiiriä. Outo kysymys? Sehän on oikeasti hiirten valtakuntaa, hevosia siellä majailee korkeintaan yksi tai kaksi. Eikö ole hassua, että hevoset ja hiiret syövät kauroja, mutta hiiristä ei kasva tuollaisia jättiläisiä? Tomppa ja Kissantassut -kirjassa poika hiipii päiväunille hiiren hiljaa. Kyllä me siimahännät osaamme meteliäkin pitää, kun yöllä nakertelemme kotikoloa samaan taloon, jossa ihmiset asuvat. Muuten tuo Maisa-kirjojen päähenkilökin on hiiri. Hännällinen vauhtimimmi on muodikas ja pukeutuu raidallisiin vaatteisiin. PALLEROKIRJAT Vauvojen ensikertomukset Harjanne, Maikki: Santtu supervekara. Otava 2004 Santtu ja Ihana Iina. Otava 2004 Vaikka Santtu on pieni, hän osaa kyllä näyttää tunteensa. Kun Santtu suuttuu, siitä on leikki kaukana. Kun Santtua ujostuttaa, hän saattaa piiloutua. Niin käy, kun paras kaveri Iina tulee kylään. Kaverukset löytävät kyllä toisensa, mutta sitten onkin kadoksissa Santun Pilkku-koira. Yhtäkkiä kuuluu pamaus. Äiti, Santtu ja Iina rientävät kiireen vilkkaa paikalle. Pilkku löytyy. Mitä kummaa se on mahtanut puuhailla? Bilgram, Shaheen: Kenen omat pöksyt? Suom. Johanna Harkkila. Kolibri 2004 Pikku Pingviini on pulassa. Se on pessyt koko päivän pyykkiä. Puhtaat vaatteet liehuvat iloisesti narulla, mutta ahkera pyykkääjä ei tiedä, mikä vaate kuuluu kenellekin. Apu on lähellä. Kun se kurkistaa kirjassa olevien läppien alle, selviää, kenen jalkaan kuuluvat valtavan suuret harmaat pöksyt. Inkpen, Mick: Kauniita unia, Possu Pallero. Suom. Pauli Salmi. Kustannus-Mäkelä 2004 Possu Pallero on ihan pirteä, vaikka on jo nukkumaanmenon aika. Sen hassut iltatoimet kestävät ja kestävät. Possu piirtää pesuhuoneen peiliin saparon. Possu laskee jokaisen portaan noustessaan yläkertaan. Possu tahtoo katsella kuuta. Viereensä sänkyyn se tahtoo kaikki unilelunsa. Vie ikuisuuden ennen kuin Pallero menee unten maille. Hyvää yötä, possu! Tunnetko sinä ketään samanlaista? Kunnas, Mikko: Noksu ja päivän sää. WSOY 2003 Aamu-uninen nokkaeläin Noksu ja sen ystävä Nupi miettivät aamupalaa tehdessään, millainen ilma ulkona mahtaa olla. Ainakin se on vaarallinen! Sää kuin sää tulee pohdittavaksi. Jos sataa rakeita, raepallo voi osua päähän. Kun ukkonen jyrisee, on parasta myös pysyä sisällä. Pakkasella on syytä pukeutua lämpimästi. Kun Noksu on valmis lähtemään ulos, selviää, että ulkona onkin kaunis ja lempeä auringonpaiste. Cousins, Lucy: Maisan vuosi. Suom. Anneli Heimonen. WSOY 2003 Maisan hellepäivä. Suom. Anneli Heimonen. WSOY 2004 Maisan sateenkaariuni. Suom. Anneli Heimonen. WSOY 2003 Maisa on pirteä pikku hiiri. Olipa vuodenaika mikä tahansa sillä riittää mukavaa tekemistä. Keväällä on hoidettava eläinlapset, kesä kuluu uidessa, syksyllä on korjattava sato ja talvella voi peuhata mielin määrin lumessa. On myös paljon asioita, joita tehdään kaikkina vuodenaikoina. Tästä topakasta hiirineidistä on kokonainen sarja kirjoja, joissa se leipoo, käy ajelulla ja huvipuistossakin. Kaikki kotoisat puuhat tuntuvat hauskoilta ystävien seurassa. Uusitalo, Riitta: Armi ja pingviinin päiväkoti. Tammi 2004 Armi on vilustunut eikä menekään päiväkotiin. Aika kuluu nuhaisenakin rattoisasti, kun uusi pingviini-lelu perustaa päiväkodin. Armi toimii aputyttönä ja ohjelma sujuu samoin kuin oikeassakin päiväkodissa askarteluineen ja päiväunineen. Selkeät kuvat ja kirkkaat värit tuovat iloa arkipäivän leikkeihin. Armista kertovat myös kirjat Armi on vauva, Armi on kaksi vuotta ja Armi, pieni hevostyttö. Louhi, Kristiina: Tomppa ja Kissantassut. Tammi 2003. Katinhännän päiväkodissa kaikki on järjestyksessä. Tompalla on eteisessä oma vaatelokero ja päiväunien aikaan voi hiipiä hiirenhiljaa omaan sänkyyn torkkumaan Martti-mato unikaverinaan. Päiväkotiin tulee uusi poika Leevi, joka ikävöi äitiä. Tomppa tekee parhaansa lohduttaakseen, mutta ikävä tarttuu. Onneksi hoitotädin syliin mahtuu kaksikin poikaa. Leikin tohinassa päivä kuluu nopeasti niin, että pian äiti onkin jo hakemassa kotiin omaa lumiukkoaan. Tomppa-kirjoja on ilmestynyt jo toistakymmentä. Velthuijs, Max: Sammakko ja possu. 2.p. Kustannus- Mäkelä 2002. Sammakolla on paljon ystäviä. Hän on seikkaillut tarinoissa mm. ankan, rotan ja jäniksen seurassa. Sammakolla on tuhat ja yksi puuhaa. Kun sammakko ja possu ovat poimimassa omenia, sammakon ajatukset liitävät jo seuraavaan puuhaan. Hän kysyy possulta: Mitäs sitten tehdään? Kun toinen ehdottaa tanssimista, toinen sanoo ei. Kun toinen ehdottaa piilosilla oloa, toinen puolestaan sanoo ei. Yksimielisyyttä ei tahdo syntyä, kunnes kumpikin huomaa, että ohukaisten paistaminen on kummallekin ystävälle mieleen. Max Velthuijsin mainiot eläinhahmot seikkailevat myös hieman varttuneempien lasten kuvakirjoissa. Reinikainen, Jaana: Hiphop: ollaan kotona. WSOY 2004 Hiphop: nyt puetaan. WSOY 2003 Hiphop hei. WSOY 200 Hiphop hei -ensikirjoissa esittäytyvät tekstiilitaiteilija Jaana Reinikaisen iloisen värikkäät eläinhahmot. Lukijaa odottavat mm. musiikista pitävä sammakko, jalkapalloa pelaava koira sekä iloiset Leila ja Leevi-lehmät. Jokaisella eläimellä on jotain kysyttävää. Kalle Karhu pelkää ampiaisia. Se on utelias ja haluaa tietää, mitä sinä pelkäät. Viimeisellä aukeamalla kaikki eläimet leikkivät yhdessä. Hiphop: nyt puetaan -kirjassa samat ystävykset pukeutuvat kuka pyjamaan, kuka mekkoon. Eläimet opastavat lapsen tutkimaan asuaan ja kertomaan omista vaatteistaan. Kaikki värikkäät vaatteet on viimeisellä aukeamalla ripustettu pyykkinarulle kuivumaan. Lukija voi tunnistaa, mikä niistä kuuluu karhulle ja lehmälle. Vauvojen tietopaketti Gerth, Melanie: Kymmenen leppäkerttua. Kuv. Laura Hulista-Beith. Kirjalito 2003 Kymmenen leppäkerttua lymyilee köynnöksillä. Yksitellen ne häipyvät omille teilleen, kunnes viimeisellä aukeamalla kohtaavat jälleen. Leppäkerttuja kosketellen voi hauskalla tavalla oppia laskemaan yhdestä kymmeneen. Numeroiden maailma. Suom. Helena Joensuu. Kirjalito 2003 Kirjalito 2003 Numerot yhdestä kymmeneen tulevat tutuiksi, kun kirjan kuvista voi sormella osoittaa kaksi sammakkoa tai neljä ankkaa. Laskutaito harjaantuu, kun kysytään, kuinka monta omenaa kuvassa on. Kirjan lopussa on innokkaalle matemaatikolle kuvallisia yhteen- ja vähennyslaskutehtäviä. Hill, Eric: Puppe tutkii muotoja. Suom. Anne Luukkanen. otava 2003 Puppe tutkii värejä. Otava. Suom. Anne Luukkanen. Otava 2003 Pupen hauskat numerot. Suom. Anne Luukkanen. Otava 2003 Pupen hauskat sanat. Suom. Anne Luukkanen. Otava 2003 Iloinen ja vauhdikas koiranpentu Puppe on ehtinyt seikkailla monessa paikassa. Se tutkii värejä, muotoja ja numeroita uusissa pahvikantisissa pikkukirjoissa. Kussakin valkopohjaisessa piirroksessa on esillä yksi asia kerrallaan. Kuvat on rajattu selkeästi mustin ääriviivoin. Puppe on häärinyt kotoisissa puuhissa leipoen, puistossa kirmaillen ja mummolassa vieraillen jo parin vuosikymmenen ajan. Tuona aikana hän on saanut myös pikkusiskon. Osa Puppe-tarinoista on läpällisiä kurkistuskirjoja. Pienten oma värikirja. Suom. Tarja Rouhiainen. Tammi 2004 Mikä voi olla sen punaisempi kuin paloauto. Pienten maailma hehkuu värikylläisyyttä. Valokuvista voi tunnistaa monet eläimet, hedelmät ja sinisen taivaan. Samassa sarjassa ovat ilmestyneet kirjat: Pienten oma sanakirja, Rekkoja ja traktoreita, Pienten oma eläinkirja, Minä päästä varpaisiin, Maalla on mukavaa ja Pienten oma dinokirja. Hanhen kaverit. Suom. Helena Joensuu. Kirjalito 2003 Kamelin kaverit. Suom. Helena Joensuu. Kirjalito 2003 Hanhen matkassa pääsee mukavasti perehtymään maatilaan ja sen kotoisiin eläimiin. Kirjasta selviää, miksi sika kieriskelee mudassa ja miksi kukko kiekuu aamuisin. Loppuaukeamalta selviää, miten kukin eläin ääntelee. Oletko miettinyt, miksi kamelilla on kyttyrä tai kirahvin kaula on pitkä? Se ja monta muuta asiaa eksoottisista villieläimistä selviää, kun lyöttäytyy kamelin matkaan. Joka sivulla on esitelty joku eläin ja kysymys, jonka vastaus selviää viimeiseltä aukeamalta. Pikku kirjasten kuvat ovat sadunomaisen lystikkäitä. Tutustumisretki maatilaan ja sen eläimiin. Suom. Taina Lindholm. Kirjalito 2004 Kirja johdattaa perheen pienimmät tapaamaan tuttuja kotieläimiä ja tutkimaan maatilan ympäristöä. Kullekin aukeamalle on poimittu suuren värikkään kuvan lisäksi joukko ympäristöön kuuluvia yksityiskohtia ja nimetty ne sanavaraston kartuttamiseksi. Ankat ja ankanpoikaset uiskentelevat lammessa, mutta siellä asustavat myös kalat ja sammakot. Korolainen, Tuula: Noitaluvut. Kuv. Christel Rönns. Tammi 2004 Ehkä kaikkein jännittävin tapa perehtyä numeroiden salaperäiseen maailmaan kuin kulkea noidan matkassa pitkin riimitarinaa numerosta yksi aina sataan saakka. Päivän taian avulla voi kasvattaa kiharoita, poistaa jäykkyyttä tai kääntää huonon onnensa. Jo hassun tarinan alussa kehotetaan tiukkapipoisia poistamaan vaivojaan: "Pitää kahdesti kovaa pieraista". Kirjan lopussa yksinäisen noidan ilme kirkastuu, kun ovella seisoo joku samettiviitassaan.