Lukevaa elämää
vk 46

Lukevaa elämää

Mitä luit lapsena?

Lapsena en juurikaan lukenut, vaan piirtelin ja katselin kuvia aikakauslehdistä.

N.11-14-vuotiaana rakas minulle oli Pikkujättiläinen ja kaikki Koululaisen muistikirjat (vai mitä ne olivat). Kaikki pienimuotoiset tietoteokset kiinnostivat. Yllättävää oli se että hankittuani kirjastokortin aika myöhään lainasin kaikkea muuta kuin lasten tai nuorten osaston kirjoja. Lainasin mm. Arvi Kivimaan runoja, maalaustaiteen pieniä kuvateoksia (Modigliani, Matisse, Renoir, Degas, Gezanne...) joitakin luonnon ihmeitä käsitteleviä kuvakirjoja, ensimmäisiä lintukirjoja ja eläinten käyttäytymistä (etologia) käsitteleviä aikuisten kirjoja. Isän vaikutuksesta luin n. 14-vuotiaana Päätalon ensimmäisiä romaaneja. Isäni kuoli hiukan ennen kuin täytin 15.

Koskaan minulle ei lapsena luettu satuja enkä koskaan lainannut lasten kirjoja.

Kuinka saat idean lukea jotain?

Omien kiinnostusteni mukaan. Minulla on Aspergerin syndrooma, joten minulla on erityiskiinnostusten kohteita, joihin tunnen suurta vetoa intensiivisesti perehtyä yksinäisyydessä. (kohteita mm. linnut ja psykologia)

Luetko alusta loppuun vai jotenkin toisin?

Romaanit (ne harvat) luen aina alusta loppuun.
Luen normaalia hitaammin.

Tietokirjoista hahmotan ensin sisällysluettelon avulla rungon. Poimin sieltä minua eniten kiinnostavat asiat.

Tavallinen lukemisaika ja -paikka?

En lue juuri koskaan aamulla enkä aamupäivällä. Luen yleisimmin illalla ja varsinkin iltayöstä. Vaadin täydellistä lukurauhaa.

Lukemispaikka on joko yksiötäni hallitseva suuri kirjoituspöydän taso tai sänky.

Lukemisrituaaleja?

Teen usein lyijykynällä marginaaliin pystyviivoja niihin kohtiin, joihin haluan palata ja ehkä tehdä niistä muistiinpanoja, jotka usein sitten jäävät unholaan.

Aspergerille tyypillisesti olen usein keräillyt paperille erillisiä listoja tietokirjoista, esim. lintukirjoista (lajien runsaus, ravinto, muuttoajat jne.).

Mitä teet kun ei huvita lukea?

Jätän lukematta. Teen ristikoita, soitan paljon kitaraa, piirtelen paljon, selailen kaikenlaisia lehtiä ja katselen erityisesti paljon kuvia (on jotenkin suuri visuaalinen nälkä, ahmaisen kuvan hetkessä, tuhansia kuvia lyhyessä ajassa, intensiivisesti).

Kuinka onnistun löytämään aikaa lukemiseen työn ohessa?

Työttömänä on ollut aikaa sopivasti. Kun alkoi työ, kunnon lukemisaikaa ei löytynyt pitkään aikaan.

Elämäkerrallinen kirjallisuus?

Ehkä kiinnostun niistä vasta kun tämä nuoruus menee ohi.
Olen nyt 58-vuotias.

Historiaan liittyvät aiheet?

1970-80-lukujen taiteesta kertovat kirjat koen erittäin nostalgisina, koska silloin olin aktiivisesti mukana maamme nuorisoliikehdinnässä. Olin silloin 28-32-vuotias ja keskellä kuohuvinta varhaisnuoruuttani.

Historian ajanjaksoista kiinnostaa eniten kivikausi.

Millaista tietokirjallisuutta luet?

Koko suomeksi ilmestyneen lintukirjallisuuden tunnen erittäin hyvin. Lisäksi mm. psykologiaa ja taidekirjoja kaikilta taiteen aloilta, varsinkin kuvataide kaikissa muodoissaan (elokuva, maalaustaide, performanssit, installaatiot, kaikki kokeellinen ilmaisu erityisesti, koska olen tehnyt paljon kokeellisia elokuvia 70-80-luvulla).

Mistä kirjasta olet pitänyt eniten?

Lintukirjoista ylivoimainen on Lars Svenssonin ym. LINTUOPAS, se missä on punarinta kannessa. Se on aivan valtavan pätevä lintukirja!

Romaaneista en osaa oikein sanoa, mieleen tulevat mm. Kaurasen Sonja O kävi täällä ja Hessen Demian.

Kirjallisuudentutkimuksen ala?

Aarne Kinnusen kirjoittamat kiinnostavat "kertoja"-analyysit tulevat ensinnä mieleen.

Millaisia neuvoja antaisit lukuharrastusta aloittelevalle?

Kannattaa lukea kokeeksi mahdollisimman monenlaisia kirjoja. Vain niin voi löytää hyvistä kirjoista ne parhaat ja juuri itselle antoisimmat. Kirjallisuuden suhteen on palkitsevaa olla röyhkeän utelias!

Pasi Myllymäki
(”ammattikoulutus: graafinen suunnittelija, mutta se mitä eniten arvostan: kokeellisten elokuvien ohjaaminen”)

Myllymäen kokeellisia elokuvia on mm. Kiasman ja Moderna Museetin kokoelmissa.