Surullinen wirsi kauheasta murhasta. Hämeenlinnassa painettu arkkiveisu vuodelta 1882.

Arkkiveisut - uskonnollista opetusta ja uutisvälitystä

Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen.

Lue lisää

Lydian tiedostot

Lataa Acrobat Reader

	Tekijä	Nimeke	Painovuosi	Tiedostokoko
	Gustafsson, G. W.	Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus, eli kuinka sulho päätti morsiammen päiwät rewolwerin laukauksella	1882	0,5 Mt
Tiivistelmä G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz Nordström hirmustui tavattuaan rakastettunsa Tildan toisen pojan seurassa sillalla. Seuraavana päivänä hän otti revolverin mukaansa, ampui Tildan kuoliaaksi ja haavoitti myös itseään. Fritz jäi itse kuitenkin eloon: "Vaan sulho sairas huoneessa, Valittaa tunnon vaivoissa, Hän muistaa rakkaan Tildansa, Vaan katumus on hiljaista".
	Etelä, K. A.	Iloisia huwi lauluja Hämeestä 1	1882	0,6 Mt
Tiivistelmä Lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
	Hirvonen, Simo	Surullinen wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannuspäiwänä w. 1882	1882	0,5 Mt
Tiivistelmä Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo nuoren neidon kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan, kun hän joutui kuskinsa raa’asti murhaamaksi ja ryöstämäksi. Kuski jäi kuitenkin kiinni ja hirtti itsensä vankilassa tuomiota odotellessaan. Arkkiveisun toinen osa Varoitus käsittelee surmaajan katumusta ja itsemurhaa sekä varoittelee ahneuden synnistä. Arkkiveisun kirjoittaja Simo Hirvonen (1848–1915) toimi opettajana Hämeenlinnan vankilassa vuosina 1876-1882.

Muualla aiheesta

	Paturi, Kustaa: Huvilauluja Hämehestä : 1:nen vihko, 1842
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Vihkonen on painettu Helsingissä, G. O. Waseniuksella. Teos on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa.
	Gustafsson, G. W.: Kaksi uutta ja kaunista laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta. Ensimmäinen: Matti meni karkuun Kakolasta. Toinen: Matti joutui kiinni Hämeenlinnassa, 1879
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa. Digitoitu Tampereen kaupunginkirjastossa.
	Gustafsson, G. W.: Suru wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannus päivänä vuonna 1882, 1882
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosenkin arkkiveisu Lydian tiedostoissa. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa ja digitoitu Tampereen kaupunginkirjastossa.
	Kaselius, Frans August: Lehtori Nantti Sainion arvaamaton lähtö maailmasta ja vaimonsa vangitus, 1892
Arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa. Digitoitu Tampereen kaupunginkirjastossa.
	Kalakangas, J.: Petollinen vaimo eli maisteri Nantti Sainion surullinen kuolema myrkyllä ja rouvansa Aina Sainion tunnustus ja tuomio, 1892
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino Suomen kirjapainossa. Digitoitu Tampereen kaupunginkirjastossa.
	Kangas, J.: Surullinen laulu eli julma aviomies Tyrvännön kappelissa, 1900
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla. Painettu Tampereella Tampereen kivipainossa. Digitoitu Tampereen kaupunginkirjastossa.