Paavo Cajander
Kuva WSOY:n Facta-tietopalvelu.

Paavo Cajander

Runoilija ja kääntäjä Paavo Cajander syntyi jouluaattona vuonna 1846 hämeenlinnalaisen Frans Henrik Cajanderin ja tämän vaimon Maria Sophia Ylénin varakkaaseen nahkuriperheeseen. Koulukasvatuksensa hän sai Hämeenlinnan ruotsalaisessa yläalkeiskoulussa ja kymnaasissa vuosina 1855-1863. Cajander kirjoitti ja julkaisi lukuisia runoja erilaisissa aikakaus- ja kokoomajulkaisuissa, mutta tuli tunnetuksi etenkin Shakespeare-käännöksistään. Paavo Cajander kuoli vuonna 1913.

Lydian tiedostot

Lataa Acrobat Reader

	Tekijä	Nimeke	Painovuosi	Tiedostokoko
	Cajander, Paavo	Hämeenlinnan lyseekartanon vihkiäisissä	1888	2,4 Mt
Tiivistelmä Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan viidennessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1890. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
	Cajander, Paavo	Tervehdyssanoja armollisimmalla luvalla 30 p. Toukokuuta v. 1890 seppelöidyille sadalle seitsemällekymmenelle neljälle filosofian maisterille	1890	24,9 Mt
Tiivistelmä Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston maisteripromootioon. Runon lisäksi teos sisältää promovoitavien maistereiden ja riemumaistereiden luettelon. Maistereiden joukossa on myös useita Hämeenlinnan historiasta tuttuja nimiä, mm. kirjailija Theodolinda Hahnssonin poika Hannu Hahnsson ja lehtori Nantti Sainio, jonka murha aiheutti suuren kohun Hämeenlinnassa vuonna 1892.
	Cajander, Paavo	Valikoima runoelmia	1898	18,6 Mt
Tiivistelmä Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.

Muualla aiheesta

	Cajander, Paavo: Paavo Cajanderin käännöksiä
Gutenberg-projektissa digitoituja Paavo Cajanderin käännöksiä, mm. J. L. Runebergin Hanna ja Vänrikki Stoolin tarinat sekä Shakespearen näytelmiä.
	Cajander, Paavo: Hämeenlinna lyseekartanon vihkiäisissä, 1888
Hämeenlinnan uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli suuri tapaus kaupungissa. Koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 17. syyskuuta 1888. Juhlarunon tilaisuuteen kirjoitti Paavo Cajander. Runo on digitoitu Wikiaineistoon Kustavi Grotenfeltin toimittamasta teoksesta Väinölä : helmivyö suomalaista runoutta, Porvoo 1899.
	Cajander, Paavo: Runoelmia, 1914
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Teos sisältää myös Koskimiehen kirjoittaman lyhyen elämäkerran. Runoelmia on digitoitu Gutenberg-projektissa.