Theodolinda Hahnsson
Kuva teoksesta Kuinka meistä tuli kirjailijoita, 1916.

Theodolinda Hahnsson

Sofia Theodolinda Hahnsson (omaa sukua Limón, vuodesta 1886 Yrjö-Koskinen) syntyi Kiikassa 1. helmikuuta 1838 ja kuoli Helsingissä 20. huhtikuuta 1919. Hän muutti Hämeenlinnaan vuonna 1871, kun hänen puolisonsa Johan Adrian Hahnsson sai opettajan viran kaupungista. Puolisonsa kuoltua Theodolinda Hahnsson siirtyi vuonna 1892 Helsinkiin ja avioitui siellä myöhemmin senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa.
Theodolinda Hahnsson oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija ja suomalaisen novellikirjallisuuden varhaisimpia edustajia. Hän julkaisi aikanaan varsin suosittuja romanttis-idealistisia kertomuksia ja seuranäytelmiä ja toimi myös kääntäjänä. Kirjailija Hilja Haahti (oik. Hahnsson) oli Theodolinda Hahnssonin tytär.

Lydian tiedostot

Lataa Acrobat Reader

	Tekijä	Nimeke	Painovuosi	Tiedostokoko
	Hahnsson, Theodolinda	Pikku kertoelmia	1878	4,2 Mt
Tiivistelmä Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon, välisen taistelun tuloksena.
	Hahnsson, Theodolinda	Pitkänniemen synty	1878	15,8 Mt
Tiivistelmä Theodolinda Hahnssonin kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon välisen taistelun tuloksena. Kertomus on julkaistu painettuna mm. teoksissa Pikku kertoelmia (1878) ja Kotikuusen kuiskehia (1. p. 1884). Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Panu Koskinen.
	Hahnsson, Theodolinda	Sodan uhatessa : ilveilys yhdessä näytöksessä	1888	0,9 Mt
Tiivistelmä Sodan uhatessa -näytelmän tapahtumapaikka on nimeämätön maaseutukaupunki. Varovaisen perhe varautuu uhkaavaan sotaan.
	Yrjö-Koskinen, Theodolinda	Syksyn karisteita	1911	4,6 Mt
Tiivistelmä Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.
	Yrjö-Koskinen, Theodolinda	Kroni-Katariina	1911	6,4 Mt
Tiivistelmä Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan keuhkotauti, vaan "Kroni-Katariina".

Muualla aiheesta

	Hahnsson, Theodolinda: Haapakallio : idyllin-tapainen kuvaelma Hämeenmaasta, 1869
Haapakallio ilmestyi ensimmäisen kerran Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana vuonna 1869. Se sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Kaksois-veljekset, 1870
Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Kuuselan kukka, 1872
Kuuselan kukka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1872 J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1874. Kuuselan kukka julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Ainoa hetki : kolmi-näytöksinen näytelmä, 1873
Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Ainoa hetki sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Muistoja Naantalista eli vanhan tädin kertomus, 1874
Muistoja Naantalista ilmestyi ensimmäisen kerran J. A. Hahnssonin kustantamana vuonna 1874. Kertomus julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Savon Jääkäri : kolmi-näytöksinen näytelmä, 1877
Savon Jääkäri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884), jonka kolmas painos (Otava, 1920) on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Wiinantehtailia : näytelmä kahdessa näytöksessä, 1877
Hahnssonin raittiushenkinen pieni näytelmä Wiinantehtailia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877. Se on digitoitu Gutenberg-projektissa. Näytelmä sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
	Hahnsson, Theodolinda: Mäkelän Liisu, 1880
Mäkelän Liisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880 Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustantamana. Kertomus on digitoitu Gutenberg-projektissa. Mäkelän Liisu sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
	Hahnsson, Theodolinda: Kotikuusen kuiskehia, 1884
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Se sisältää joukon aikaisemmin erillisinä teoksina ilmestyneitä kertomuksia ja näytelmiä. Digitointi on tehty teoksen kolmannesta painoksesta (Otava, 1920) Gutenberg-projektissa. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880), Haapakallio (1869) sekä näytelmät Ainoa hetki (1873), Savon Jääkäri (1877) ja Viinantehtailija (1877). Kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin olivat ilmestyneet aiemmin teoksessa Pikku kertoelmia (1878). Lisäksi teokseen sisältyvät kertomukset Torpan tyttö, Juhannusaatto mummon luona, Köyhäinmajassa ja Mitä koski kohisee? Mitä kuuset kuiskailee?.
	Hahnsson, Theodolinda: Huutolaiset, 1887
Theodolinda Hahnssonin laajin romaani Huutolaiset ilmestyi alunperin viitenä vihkona vuonna 1887 Werner Söderströmin kaunokirjallisessa julkaisusarjassa. Digitointi on tehty Gutenberg-projektissa teoksen toisesta painoksesta, joka ilmestyi vuonna 1918 Otavan kustantamana.
	Hahnsson, Theodolinda: Joululahjat, 1891
Joululahjat ilmestyi vuonna 1891 Edlundin kustantamana. Teos on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Martta, 1891
Hämeenlinnaan sijoittuva romaani Martta ilmestyi WSOY:n kustantamassa Kodin kirjasto -sarjassa vuonna 1891. Teos on digitoituna Wikiaineistossa.
	Hahnsson, Theodolinda: Kaksi, 1893
Pienoisromaani Kaksi ilmestyi Helsingissä Edlundin kustantamana vuonna 1893. Teos on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Marjapojat, 1894
Marjapojat ilmestyi vuonna 1894 WSOY:n Kodin kirjasto -sarjassa. Teos on digitoitu Gutenberg-projektissa.
	Hahnsson, Theodolinda: Miten tulin kirjailijaksi, 1916
Theodolinda Hahnssonin kertomus kirjailijankutsumuksen löytymisestä sisältyy teokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita. Suomalaisten kirjailijoiden nuoruudenmuistelmia, Otava 1916. Muistelma on digitoituna Wikiaineistossa.
	Wiirilinna, Annikki: Theodolinda Hahnssonin kirjallinen tuotanto, 1981
Artikkeli on ilmestynyt myös Keskipohjanmaa-lehdessä 15.02.1981.
	Wiirilinna, Annikki: Theodolinda Hahnssonin Kokkolan vuodet, 1981
Artikkeli on ilmestynyt myös Keskipohjanmaa-lehdessä 13.02.1981.