Runoja ja tarinoita Hämeenlinnasta
"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt."
Johan Ludvig Runeberg
Vänrikin markkinamuisto
Lydian tiedostot
| Tekijä | Nimeke | Painovuosi | Tiedostokoko | Lataa | |
|---|---|---|---|---|---|
|
|
Hjärne, Gustafva Sofia | Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf | 1831 | 10,4 Mt |
|
Tiivistelmä
|
|||||
|
|
Runeberg, Johan Ludvig | Vänrikin markkinamuisto (katkelma) | 1848 | 14,3 Mt |
|
Tiivistelmä
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko. |
|||||
|
|
Tuokko | Birger Jaarlin linna | 1872 | 5,2 Mt |
|
Tiivistelmä
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko. |
|||||
|
|
Tarvas, Armas Toivo | Vanajanlinnan neito | 1908 | 4,2 Mt |
|
Tiivistelmä
Armas Toivo Tarvaksen (1883-1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runo sijoittuu Hämeen linnan rakentamisen aikoihin. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanain-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
|
|||||
Muualla aiheesta
|
| Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikin markkinamuisto, 1848 |
Vänrikin markkinamuisto on digitoitu Wikiaineistoon J. L. Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. | |
|
| Aulanko, 1863 |
Elina-neidon ja Mauno Kalpasen rakkaustarina julkaistiin jatkokertomuksena Hämäläinen-sanomalehdessä vuonna 1863. Kertomus on digitoituna Wikiaineistossa. | |
|
| Topelius, Zacharias: Lejonet på Parola malm, 1868 |
Topeliuksen runo Parolan leijonasta on digitoitu Runeberg-projektissa teoksesta Sånger III vuodelta 1868. | |
|
| Erkko, J. H.: Hämäläisten laulu, 1870 |
Hämäläisten laulu on digitoitu Wikiaineistoon Kustavi Grotenfeltin toimittamasta teoksesta Väinölä : helmivyö suomalaista runoutta, Porvoo 1899. Runo on kirjoitettu vuonna 1869, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Hämäläisen laulu J. H. Erkon teoksessa Runoelmia vuonna 1870. | |
|
| Tuokko: Birger Jaarlin linna, 1872 |
Tuokon (Antti Törneroos) runo on digitoitu Wikiaineistoon Kustavi Grotenfeltin toimittamasta teoksesta Väinölä : helmivyö suomalaista runoutta, Porvoo 1899. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. | |
|
| Cajander, Paavo: Hämeenlinnan lyseekartanon vihkiäisissä, 1888 |
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Wikiaineistoon runo on digitoitu Kustavi Grotenfeltin toimittamasta teoksesta Väinölä : helmivyö suomalaista runoutta, Porvoo 1899.Hämeenlinnan lyseekartanon vihkiäisissä myös äänitiedostona Lydiassa. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. | |