Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Hämeenlinnan eteläranta
Vanajaveden jäältä otetussa postikorttikuvassa näkyy Hämeenlinnan keskustan etelärannan rakennuksia 1920-luvun loppupuolelta. Vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun itäpääty, joka oli vuosikymmenen alkupuolella korotettu kolmikerroksiseksi. Koulun sisäpihalle rakennettiin vuonna 1927 värjäämö, jonka nurkka on kuvassa aivan lähellä silloista rantaviivaa. Palokunnankadun pohjoispuolella on räätäli Ståhlbergin talo, jonka erikoisuus oli keskellä rakennusta oleva kulkuaukko sisäpihan puolella . Ståhlbegin talon yläpuolella mäenrinteessä on Raatihuoneenkadun taloja niiden takana kohoaa kirkon torni. Vuonna 1930 valmistunut suojeluskuntatalo Hämeen Suoja ei vielä ole rakenteilla tässä kuvassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1928–1929

Hämeenlinnan kirkko
Arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti otti suunnittelutyössään huomioon torin ympäristön kolme merkittävää julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa torin kirkonpuoleinen yläosa toimi puistona ja edustusaukiona ja alempi osa arkisena kauppapaikkana. Toripuiston Lindgren suunnitteli muotopuistoksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Puiston etelä- ja pohjoispäissä on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, joista kuvassa näkyy vain etelänpuoleinen. Puistoa ympäröimään Lindgren suunnitteli matalan kiviaidan. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko, jonka kohdalle keskelle puistoa sijoitettiin suihkulähde. Avoimeksi jäänyt torin alaosa tuli kivettäväksi mukulakiveyksellä. Armas Lindgrenin torisuunnitelma hyväksyttiin joiltakin osin korjattuna vuonna 1910 ja rakennustyöt…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan kirkko
Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla toimi jonkin aikaa näihin aikoihin Uusi Vuokra-autoasema Torilla -niminen pirssi, jota pitivät Hyökkäysvaunupataljoonan aliupseerit. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, koska torilla oli jo ennestään kaksi pirssiasemaa ja rautatieasemalla vielä kolmas.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Joulu Hämeenlinnassa
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä 1930-luvun joululta, koska lunta näyttää olevan runsaasti. Kuva on otettu lännen suunnalta, jolloin taustalla näkyvät talviasuinen kirkko ja lumen peittämä Toripuisto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kirkko - Hämeenlinna
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana 1890-luvulla. Kirkko on kuvassa vielä alkuperäisessä asussaan. Ruotsin kuningas Kustaa III lahjoitti 1700-lopulla köyhälle Hämeenlinnan seurakunnalle 4000 riikintaaleria hallintokaupungin arvolle sopivan kirkon saamiseksi vastikään uudelle paikalle siirrettyyn kaupunkiin. Kirkon paikaksi oli Axel Magnus Arbinin laatimassa asemakaavassa määrätty torin ylälaita. Aluksi paikalle suunniteltiin keskitornillista ristikirkkoa, mutta kuningas valitsi lopulta oman hoviarkkitehtinsa Louis Jean Desprez’n suunnitelman. Hämeenlinnan kirkosta tulikin antiikin esikuvien mukainen rotunda, pyöreä, kupolilla varustettu kirkkorakennus, jossa myös alttari oli keskellä kirkkosalia ja porrasmaisesti kohoavat penkit sen ympärillä. Kirkon sisämaalaus toteutettiin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Kirkko talvella
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta ehdotus kaatui vielä maaseurakuntalaisten vastustukseen ja varojen puutteeseen. Kirkkoon päätettiin kuitenkin teettää sisäikkunat ja kaksinkertaiset ovet. Myös sakaristossa oleva uuni luvattiin pitää kunnossa. Kolme vuotta myöhemmin kirkkoherra Karl Fredrik Öllerin aloitteesta asetettiin kuitenkin komitea, joka päätti hankkia kirkkoon kaksi suurta kaminaa, yhden pääoven kummallekin puolelle. Lämmityslaitteiden piiput näkyvät kirkon katolla päätykolmion molemmin puolin.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911

Suomal.-Ruotsal. Kirkko - Hämeenlinna
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja nykyisen kellotornin kirkko sai vierelleen vuonna 1837. Vuonna 1892 kirkko muutettiin laajennustöiden yhteydessä perinteiseksi ristikirkoksi ja alttari siirrettiin itäseinustalle. Korjaustöiden yhteydessä kirkko sai vielä lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaaman alttaritaulun ja uudet urut. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Vossikat olivat pirssissä eli odottivat kyydittäviä torin alalaidassa Residenssikadun puolella 1900-luvun alkupuolella. Kyydin saattoi myös tilata soittamalla viereiseen Miettisen kultasepänliikkeeseen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Yleiskatsahdus - Hämeenlinna
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemeltä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni Anselm Grahn jo 1850-luvulla. Panimomestari Edvard Kauppinen ja polttimomestari Adolf Kiuttu ostivat panimon vuonna 1903 Hugo Bastmanilta. Adolf Kiuttu muutti perheineen Lukiokadun ja Rauhankadun kulmassa näkyvään puurakennukseen. Rauhankadun puolella sijaitsi myös tiilestä rakennettu kolmikerroksinen bryki eli varsinainen mallasjuomatehdas. Tehdas toimi omistajanvaihdon jälkeen nimellä Bastmanin jälkeläisten olutpanimo. Tehtaan tuotantoon otettiin myös limonadit ja kivennäisvedet, ja yrityksen nimeksi tuli kieltolain säätämisen jälkeen Mallas- ja virvoitusjuomatehdas A. Kiuttu. Panimotoiminta Kiutun tontilla loppui 1930-luvulla, ja kaupunki osti tontin Fredrik Kiutun perikunnalta vuonna 1957. Kaikki Kiutun tontin vanhat rakennukset on…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2