Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Skogsterin tavaratalo
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta myöhemmin (1906–1907) Skogster rakennutti paikalle uudenaikaisen tavaratalon, jonka arkkitehtina oli Selim A. Lindqvist. Skogsterin liiketalo on kaksikerroksinen kulmastaan pyöristetty jugendrakennus. Kulmassa on kaarevalinjainen torni. Raatihuoneenkadun puoleiset pikkutornit rakennettiin matalampina kuin ne ovat piirustuksessa. Talo oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin raudoitettuja välipohjia. Näin saatiin avarat yhtenäiset myymälätilat. Liiketilaa oli 1350 neliömetriä. Paikallislehti kutsuikin taloa liikepalatsiksi. Tavaratalossa myytiin kankaita, lasia, posliinia, lamppuja, rauta- ja rakennustarvikkeita, maatalousvälineitä jne. Liikkeessä oli jo 1920–30-luvuilla 70–80 työntekijää. Skogsterin liikerakennus on kokenut…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Lindqvist, Selim A.

Sininen talo
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli maanviljelijä Vihtori Häppölälle uuden jugendtyylisen päärakennuksen, joka valmistui vuonna 1919. Talo on suuri maatilan päärakennus, jonka alakerrassa on ruokasali, vierashuone, eteinen, lastenhuone, makuuhuone, isännän huone, keittiö, tupa ja palvelijan huone sekä suuri veranta ja kuisti. Yläkerrassa on vintti, neljä huonetta, vaatekomeroita ja suuri eteinen. Talossa oli alun perin pärekatto, ja sen lämmittämiseen käytettiin komeita kaakeliuuneja. Kaksi uuneista säilytettiin, kun puulämmityksestä luovuttiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1918
Tekijä:
Talpo, E. A.

Sibeliuksen kouluvuosien kotitalo (Sibeliuksenkatu 15)
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk. Sibeliuksenkadulle). Muutospiirustuksessa taloon on tehty mm. renessanssityylisiä julkisivumuutoksia: kadun puolelle avattiin kaksi ovea. Tontin keskelle on piirretty pitkä puurakennus, jonka pääty ja koristeellinen portti ovat Birger Jaarlin kadulle. Ulkohuonerakennukseen on piirretty paperivarasto, leivintupa ja talonmiehen huone. Piirroksessa uuden talon päätyyn on jo kirjoitettu teksti: Hämeen Sanomien kirjapaino. Kirjapaino muutti taloon kesäkuussa 1898. Vuoden 1892 kaupunkikartassa uudisrakennus näkyy toteutettuna.
Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Schmausserin huvila
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin suunnitteli yhdessä arkkitehti Alfred Caweenin kanssa. Huvilarakennus Vanajaveden rannassa edustaa tyylillisesti kansainvälistä jugendia ja onkin ainoa tyylipuhdas jugendrakennus Hämeenlinnassa. Huvilaa pidetään kokonaistaideteoksena. Rakennuksen lounaisnurkassa on kupolipäinen torni, jonka alla olevan erkkerin ikkunoista saattoi ihailla järvimaisemaa. Luoteisnurkassa on kulmaparveke. Rakennuksessa oli alun perin paljon ulokkeita. Sisäovien yläpeileissä on lehtikuvioita ja perhosensiipikuvio. Huoneita erottavat toisistaan erimuotoiset kaaret ja ovienkin suuaukot ovat paraabelin muotoiset. Talo on ollut sekä asuntona että teollisuuslaitosten aputilana. Ulokkeita on poistettu ja ikkunoita suurennettu. Vuonna 1977 kaupunki osti huvilan ja…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Sargrenin talo
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan "vanhahtava"; se edusti 1800-luvun lopun klassismia. Voimakkaasti ulospäin työntyvä keskiuloke jakoi julkisivun kahteen osaan. Kummallakin sivulla oli kolme symmetrisesti sijoitettua ikkunaa. Vesilistan yläpuolella kiersi rapattujen kasettien nauha. Rungon vasemmalla sivulla oli pieni siipi sisäänkäynteineen. Oikealle puolelle oli piirretty koristeellinen portti. Sargrenit muuttivat pois Hämeenlinnasta vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön. Kauppias Karl Nieminen piti siinä vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius. Vuonna 1925 rakennusta jatkettiin elokuvateatterisiivellä G. W. Nybergin piirustusten…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helenius, August

Palanderin talo (Lukiokatu 4)
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana rakennuksen julkisivut vuorattiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla. Myös pärekatto korvattiin asfalttihuovalla. Rakennuspiirustukset vuodelta 1875 liittyvät juuri tähän muutostyöhön. Lehtori Gadd rakennutti myös koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille. Lehtori E. W. Palanderin aikana talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. Palanderit muuttivat Helsinkiin vuonna 1904, ja talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt, jonka perhettä asui talossa aina vuoteen 1968 asti. Osa talosta oli 1920-luvulta lähtien ensin Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin, myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan omistuksessa. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1875

Nikolai Homilkan talo
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa oli kamari ja taloustiloja. Talo oli vuoraamaton hirsirakennus ja vailla koristeellisia yksityiskohtia. Homilkan talo sijaitsi tontilla numero 172, joka laskettiin 1860-luvulla kuuluvaksi Myllymäen kaupunginosaan. Nykyisin tontti olisi Kaurialan puolella, suunnilleen Lukiokadun ja Armas Launiksen kadun risteyksessä. Vuokratonttien rakennukset olivat keskikaupungin rakennuksia vaatimattomampia. Kaupungin vuokratonttialueiden Myllymäen, Linnanniemen ja 1910-luvulta lähtien rakennetun Sairion rakennuskanta muodostui paljolti samanlaiseksi. Kaupungin rakennusjärjestykset eivät pitäneet vuokratonteilla. Valtuusto hyväksyi siksi 1899 rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan ehdotuksen, että rakennukset oli vuokratonteilla sijoitettava kadun…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1861
Tekijä:
Degenaer, P. E.

Matkustajakoti Vanaja, julkisivut
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Arkkitehti Arvo Hänninen suunnitteli rakennuksen näiden kolmen perheen asuinrakennukseksi. Asunnot sijaitsivat talon toisessa kerroksessa. Kahdessa asunnossa oli viisi huonetta, keittiö ja palvelijan huone, yhdessä neljä huonetta, keittiö ja palvelijanhuone. Kellarikerroksessa pihan puolella oli talonmiehen asunto ja autotallit. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat kuitenkin alusta lähtien hotelli- ja ravintolatilat, jotka taloyhtiö omisti. Talossa asui 1930-luvulla mm. arkkitehti Harry W. Schreck. Teollisuusneuvos Mikko Kaloinen osti kiinteistön 1930-luvun lopulla, ja siinä asui tämän jälkeen Kaloisen sukulaisia ja hänen omistamiensa yritysten toimihenkilöitä.
Ulkoasultaan klassistinen matkustajakoti Vanaja on säilynyt lähes ennallaan.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Hänninen, Arvo

Lindbergin talo (Lukiokatu 13)
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa. Pienemmässä asunnossa oli sali, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Kulma-asunnossa oli sali, herrainhuone, ruokasali, kaksi eteistä, makuuhuone ja keittiö. Piirustuksessa fasadi on Läntiselle Linnankadulle päin. Lindbergin taloksi rakennusta on kutsuttu omistajansa Henrik Lindbergin eli "Posti-Limperin" mukaan. Lindberg osti talon ja tontin postiljooni Elias Lönnin perillisiltä vuonna 1905.
Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Caween, Alfred

Kalvolan kunnantalo, julkisivu ja leikkauskuva
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.
Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat ovat siirtyivät pois rakennuksesta. Entinen kunnantalo on nykyään tyhjillään. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Sonck, Lars
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2