Selaa aineistoja (yhteensä 12)

Hämeenlinna - Katu Myllymäessä
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa, Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm. hevosmarkkinoita. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kaavassa torin nimenä on Uusi tori, vuoden 1926 kaavassa käytetään nimeä Kaurialan tori. Akseli Salokannel kuvailee toria ja sen ympäristöä seuraavasti: "Myllymäen tori nykyisen Kaurialan kaupunginosassa rajoittui ... venäläisten puutarhureiden Kurjatkinin ja Strahoffin vihannesmaihin sekä suuriin savikuoppiin. Länsireunamalla oli Kurjatkinin korkealla kivijalalla seisova uudenpuoleinen talo. Aukeaman itäiseen laitaan rakensi Sauna-Limperi tiilistä saunan." Entisen torin paikalla on nykyään Kaurialanpuisto, josta käytetään myös nimeä Cinemanpuisto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Läntinen Linnankatu<br />
Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli vuonna 1880 muuttanut torin kulmalle. Apteekkari Alfr. Ölander piti apteekkia 1900-luvun alussa matalassa puutalossa Läntisen Linnankadun ja Residenssikadun kulmassa. Torin länsilaidalla oli vuosisadan alussa toinenkin apteekki, jonka omisti V. A. Haglund (vuodesta 1911 Gösta Sewón).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Linnankatu
Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914 Hämeenlinnassa toiminut Kirkollinen kirja- ja paperikauppa. Kadun toisella puolella, apteekkari Ölanderin talossa on Lähetyskirjakaupan liikehuoneisto, jossa myytiin myös tapetteja. Myös Rytkösen kirjakauppa oli vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä torin alareunassa. Hämeenlinnan I apteekki toimi Linnankadun ja Residenssikadun kulmassa apteekkari Ölanderin johdolla. Vähän edempänä torin laidalla oli kaupungin toinen apteekki, jota vuosisadan alussa hoiti V. A. Haglund.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar Isakssonin kangaskauppa ja sen takana vuonna 1891 perustettu J. G. Grönin sekatavara-, nahka-, kalastus- ja matkatavarain kauppa. Kadun vasemmalla puolella sijaitsi Carl Lindevallin vuonna 1883 perustama sekatavarakauppa, jossa myytiin vuosisadan alussa myös hedelmiä ja herkkutavaroita. Vuodesta 1905 lähtien Lindevall piti rakennuksessa myös leipomo-, konditoria- ja kahvilaliikettä.
Julkaisuaika:
n. 1900

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatua
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisen Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista. Suomessa uutta rakentamista olivat mm. rautabetonivälipohjat, joiden valmistuksessa käytettiin apuna tukholmalaisia asiantuntijoita. Tilaa eri osastoille oli ruhtinaallisesti kaikkiin kaupungin entisiin liikkeisiiin verrattuna, yhteensä 1350 m². Uutta olivat myös suuret näyteikkunat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907–1909

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatua
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen keskustoimipaikka vuosina 1929–1942. Kaikki kuvassa näkyvät rakennukset on purettu, lukuun ottamatta torin kulman pankkitaloja taustalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kasarmikatu
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin kokonaan uusi rakennus Kasarmikadun varrelle. Kaksikerroksinen kirjapainorakennus tehtiin tiilestä rakennusmestari J. Mattilan piirustusten mukaan. Uudet ajanmukaiset toimitilat otettiin käyttöön 1. lokakuuta 1928. Tätä ennen lehteä oli tehty ns. ”Pilvenpiirtäjässä”, matalassa puutalossa, joka sijaitsi Hallituskadun ja Rauhankadun kulmatontilla. Kirjapainoa vastapäätä Kasarmikadun toisella puolella toimi vuonna 1884 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan ”liha-, makkara- ja leikkelyliike”. Hallituskadun toisella puolella kadun kulmassa oli Lähetyskirjakaupan liikehuoneisto.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928

Kunnallissauna ja Itäinen Linnankatu
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen 1858 mennessä kadun nimeksi oli tullut Östra Slottsgatan (Itäinen Linnankatu), kunnes 1920-luvulla katu nimettiin jälleen Kirkkokaduksi. Linnankatu nimeen palattiin uudelleen 1950-luvulla, kun silloisen Linnankadun (entisen Läntisen Linnankadun) nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi. Kunnallinen kylpylaitos eli Kunnallisauna valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1912. Kunnallissauna oli kaupungin viimeisiä jugendtyylisiä rakennuksia, ja sen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Palokunnankatua
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja viereisellä Rantatorilla. Etualalla oleva rakennus oli kauppias A. Bogdanoffin asuintalo, jossa oli tilaa myös liikkeille. 1920-luvulla rakennuksessa toimivat ainakin Kotelo Oy ja Hämeen panttilainakonttori. Tämä rakennus purettiin vuonna 1956. Wetterhoffin koulurakennus taustalla on tässä kuvassa vielä kaksikerroksisena, ennen vuosina 1922 ja 1928 tehtyjä korotuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1922
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2