Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Näköala graniittitornista
Karlbergin eli Mäkelän tilalla ehti olla 1800-luvun kuluessa monta omistajaa, ennen kuin silloinen kapteeni Standertskjöld hankki sen omistukseensa vuonna 1883. Mäkelän tila sai uuden nimen Carl Rennerfeltilta, joka omisti sen 1800-luvun puolivälissä. Hän nimesi paikan etunimensä ja tilallaan sijaitsevan korkean vuoren mukaan Karlbergiksi. Rennerfelt myös rakennutti Karlbergiin uuden päärakennuksen, ajalleen tyypillisen ristipäätyisen, satulakattoisen talon. Rakennus muistutti Katajiston kartanoa, vaikka olikin huomattavasti suurempi. Tämä rakennus laajennettiin sitten vuonna 1890 arkkitehti W. Aspelinin piirustusten mukaan kuvan barokkityyliseksi kartanolinnaksi. Vanajaveden rannassa kartanon edustapuiston reunalla näkyy laiturin päähän rakennettu uimahuone. Päärakennuksen eteläpuolella oli 1800-luvun lopulla runsaasti luonnonpuustoa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Lepaan puisto
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa näkyy kartanon päärakennus, jonka vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen vaihteesta. Päärakennusta uudistettiin empiretyylin mukaisesti 1800-luvun alkupuolella, ja lasiveranta rakennettiin saman vuosisadan puolivälin paikkeilla. Lepaan kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli Karl Fredrik Packalen, joka testamenttasi tilan valtiolle sillä ehdolla, että Lepaalle perustettaisiin maanviljelys- tai puutarhakoulu. Tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1902, ja Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Lepaan puutarhaopistossa vuonna 1912.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1907
Tekijä:
Schulz, Fritz

Lammasniemi Lammi
Lammasniemi sijaitsee Lammin kirkonkylän lähellä Ormajärven rannalla. Kivismäen kartanon maihin kuulunut niemi tunnetaan nykyään paremmin Untulanniemenä tai Untulan alueena. Kivismäen kartanon omisti Etholenin suku. Vuosina 1871–1902 omistajana oli kapteeni Georg Nikolai Etholen, joka toimi myös Mainiemessä sijainneen Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 25. reservikomppanian päällikkönä 1886–1895. Etholen myi Kivismäen kartanon vuonna 1902, mutta pidätti itselleen Lammasniemessä sijainneen huvilan ja sitä ympäröivän 3,3 hehtaarin maa-alueen. Kartanosta lohkottu tila sai nimekseen Terra Nova, joka oli ollut myös aikanaan Gammelgårdista (Vanhakartano) lohkotun Kivismäen alkuperäinen nimi. Kapteeni Etholen myi myös uuden Terra Novan tilan huutokaupassa vuonna 1909, minkä jälkeen huvila ja muut rakennukset purettiin ja siirrettiin pois. Lammin kunta osti Untulan alueen vuonna 1951 ja rakennutti sinne urheilukentän. Urheiluseurat Lammin Säkiä ja Lammin Luja vuokrasivat osan alueesta ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1906

Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko mainitaan maankuuluna matkailukohteena, ja myös muut reitin varrella olevat kartanot esitellään tarkasti omistajatietoineen.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Panu Koskinen.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja

Karlbergin rantaseutu
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän rusthollit. Standertskjöld rakennutti kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelman mukaan vuonna 1890. Kartanon ympärille valmistui Vanajaveden rantaan ulottuva puistoalue ja joukko muita rakennuksia, joista kuvassa näkyvät mm. sähkölaitos äärimmäisenä vasemmalla, uimahuone laiturin päässä ja puiden varjostama kivinen lemmenluola päärakennuksen edustalla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Karlbergin kartanon rantapuisto
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse jää kivinen lemmenluola, jonka molemmin puolin polut kaartuvat kohti rantaa. Luolan takana on puinen, hevosenkengän muotoinen penkki. Kuvan taustalla vasemmalla häämöttää Hämeen linnan siluetti. Juna on ilmeisesti juuri ylittänyt vanhan rautatiesillan, joka peittyy osittain savuun.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Karlbergin kartanon puisto
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja istutusalueilla kukoistivat mm. ruusut, verenpisarat, heliotroopit ja alppiruusut. Karlbergin puutarhuri apulaisineen kasvatti kasvihuoneissaan vuosittain yli satatuhatta kukantainta, jotka sitten istutettiin puiston kukkapenkkeihin. Kukkaistukset oli siististi rajattu simpukankuorilla ja rautakaarilla. Käytäviä puistossa oli paljon ja niiden varrella penkkejä, joten istutuksia saattoi ihailla monesta suunnasta. Rantaa kiertävän tien varrelle oli aseteltu jalustojen päälle antiikin mallin mukaan tehtyjä kuvapatsaita.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Karlbergin hovi - Hämeenlinna
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna 1890. Uudistetusta päärakennuksesta tuli ranskalaista barokkityyliä edustava linnamainen kartano torneineen ja ulokkeineen. Rakennuksen länsipäässä oli kahdeksankulmainen torni, jonka ylin kerros oli avovilpolana. Päärakennuksen lisäksi Standertskjöld rakennutti lukuisia vieraitaan varten Kavaljeerirakennuksena tunnetun huvilan. Kartanon pihapiiriin kuului useita muitakin rakennuksia, mm. hevostallit Aulangontien varrella ja oma punatiilinen sähkölaitos lähellä rantaa. Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa talvella 1928.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Nyblin, Daniel

Karlberg
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti Karlbergiin myös oman sähkölaitoksen. Sähkölaitos oli punatiilinen, pientä linnaa muistuttava rakennus, jossa vesivoiman avulla tuotettiin sähköä koko kartanon alueelle jo 1900-luvun vaihteesta lähtien. Vanha sähkölaitosrakennus on edelleen olemassa nykyisen Aulangon kylpylähotellin vieressä Vanajaveden rannassa. Muut kuvan rakennukset on purettu.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1907

Karlberg
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin kuitenkin neljään suuntaan kaltevalla, kaarevalla katolla. Rakennusta myös pidennettiin molemmista päistä, ja länsipäähän rakennettiin vielä kahdeksankulmainen torni. Kartanossa oli keittiötilojen lisäksi viisitoista huonetta, joista yksitoista alakerrassa ja neljä yläkerrassa. Sisätilojen runsas koristeellisuus jatkui rakennuksen ulkopuolella, niin julkisivuissa kuin puiston kukkaistutuksissakin. Kartanon hyvinhoidetulla pihalla ja sitä ympäröivässä puistossa kasvoi kesäisin mm. kaktuksia ja palmuja, jotka vietiin talveksi suojaan kartanon kasvihuoneisiin. Karlbergin päärakennus paloi vuonna 1928, jolloin Aulanko oli jo myyty Hämeenlinnan kaupungille.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2