Selaa aineistoja (yhteensä 12)

Hämeenlinna
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, joka valmistui vuonna 1871 Hämeenlinnan kuritushuoneeksi. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi jo Hämeen lääninvankila.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinnan Moottorivene Oy:n vene Nopea
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan Puistoravintolan alapuolella. Luultavasti paikalla oli jo ennen kivilaiturin rakentamista pienempi puinen tai kivinen laituri. Laiturin kohdalla rannassa olevan pienen paviljongin arvellaan olevan peräisin vasta 1900-luvun alkuvuosilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1911

Hämeenlinna - Hevosuittolaituri
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle Hämeenlinna verkatehtaalle, jonka alue erotettiin aidalla puistosta. Aidan takana näkyy toinen ns. Pinellan huviloista ja laiturin takana kaupungin pesuhuone. Pinellan huvilat rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asunnoiksi Verkatehtaan johtajille.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Pyykkilaituri
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Pinellan rantaa
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin kesäravintolaksi ja nimesi sen Pinellaksi. Nordin sai luvan ravintolalleen sillä ehdolla, että rannassa oleva hevosuittolaituri sai jäädä paikalleen. Ravintolan suosio hiipui 1880-luvulla, ja se tuhoutui lopulta tulipalossa. Kaupunki vuokrasi suuren osan puistosta vuonna 1895 Hämeenlinnaan perustetulle Verkatehdas Osakeyhtiölle, jonka hallitsema alue erotettiin aidalla puistosta. Rantaan rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina myös kaksi huvilaa, jotka tunnetaan Pinellan huviloina. Puisto sai rauhassa rappeutua, kunnes kaupungin vastaperustettu puistovaliokunta alkoi hoitaa myös pieneksi käynyttä Pinellan puistoa vuoden 1904 jälkeen. Jo vuonna 1905 puisto oli valiokunnan vuosikertomuksen mukaan jälleen yksi kaupungin "hauskempia virvokepaikkoja".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulangon Joutsenlampi
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari. Lammen eteläpäähän tuli kanava-allas ja pohjoispäähän kanava, josta vesi pääsi laskemaan pois lammesta. Kanavien yli rakennettiin puiset sillat, jotka maalattiin valkoisiksi. Polut kiersivät lammen rantoja, ja rannoille istutettiin jalopuita. Pohjoisrannalle rakennettiin huvimaja, ja joutsenetkin saivat oman huvimajansa tekosaarelle. Vuonna 1886 rakennettiin vielä Metsälampi Joutsenlammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulanko - Joutsenlampi
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan neliömäisiä aitauksia. Laitureihin oli kiinnitetty veneitä, jotka kuka tahansa puistossa vierailija sai ottaa käyttöön ja lähteä lammelle soutelemaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Rantapuisto ja laivalaituri
Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925 Tampereella. Hämeenlinna oli suurin kaupungin laivarekisteriin merkitty alus, peräti 28 metriä pitkä. Tämä "Hämeenlinnan ylpeys laivaliikenteen alalla" liikennöi Hämeenlinna–Pälkäne–Aitoo-reitillä vuosina 1925–1929. Paikallinen höyrylaivaosakeyhtiö omisti lisäksi pienemmät Laine- ja Roine-nimiset höyryveneet, jotka liikennöivät Lahdentaan ja Hauhon reiteillä. Yksityshenkilöiden omistamat pienet höyryveneet, mm. Puisto, Nopea ja Kisaveikko, kuljettivat matkustajia kaupungin lähistölle, Aulangon ja Kaupunginpuiston laitureille, jopa Mierolaan asti. Laivaliikenne hiljeni, kun matkustajat siirtyivät 1930-luvulle tultaessa käyttämään puolta nopeampia linja-autoyhteyksiä, ja Vanajaveden höyrylaivat myytiin tai romutettiin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1925–1927

Hämeenlinnan satama-alueelta
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä välittivät mm. Hämeenlinnan höyrylaiva osakeyhtiön laivat Pälkäne ja Kangasala, Adolf Kiutun omistama höyryalus Urho sekä maanviljelijä K. L. Vehoniuksen rakennuttama "komea laiva" Luopioinen I. Hämeenlinnan moottorivene osakeyhtiön moottorivene Nopea palveli maaseutu- ja huvila-asukkaita kaupungin lähiseuduilla: "Mielellään sillä kaupunkilaiset tekevät pieniä virkistysmatkoja ja sen avulla toimittavat pienet asiansa Mierolan ja kaupungin välisillä taipaleilla." Hämeenlinnan satamasta liikennöivät 1920-luvun loppupuolella vielä ainakin Luopioinen I sekä Tyrväntö- ja Hämeenlinna-nimiset laivat. Huviajelulle pääsi pienellä Aulanko-laivalla. 1930-luvulle tultaessa linja-autoliikenne vei kuitenkin matkustajat sisävesilaivoilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912, viimeistään 1927
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2