Selaa aineistoja (yhteensä 30)

Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.

Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa, esim. hopeapoppelia ja cypressiä, paitsi tammia ja lehmuksia y.m. ... Itse kartanon edessä kasvaa monta lajia kukkia monenmuotoisissa rabateissa. Täällä on myöskin suurista kallion lohkareista muodostettu luola, jossa on kalvetta suven helteellä ja jossa suihkulähde vielä ilmaa virkistää. ... Monta muutakin veistokuvaa on puutarhassa sekä kauniita vaaseja. Reflexionipalloja on useita sekä suuria erivärisiä vedellä täytettyjä lasipalloja, jotka auringon paisteessa näyttävät mahdottomilta kastehelmiltä."

Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.

Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli everstin palvelukseen vuonna 1898, ja häntä seurasi Karl, joka oli puutarhamestarina vuosina 1897–1913. Karl Zetterlöf loi myös Karlbergin mittavat kasvihuoneet. Pääpuutarhurin lisäksi kartanossa työskenteli kesäisin sekä suomalaisia että ruotsalaisia puutarha-apulaisia ja -oppilaita.

Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti Standertskjöld istututti rantaa kiertävän polun varrelle hopeapajurivistön, joka kuvassa myötäilee Aronlahden rantaviivaa. Vuonna 1926 Standertskjöld myi kartanon Hämeenlinnan kaupungille. Karlbergiin perustettiin matkailijahotelli ja ravintola, jotka olivat kuitenkin ehtineet toimia vain vajaan vuoden, kun tulipalo tuhosi talvella 1928 kartanon päärakennuksen kokonaan.

Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia, valurautaisia penkkejä, jotka olivat kasviaihein koristeltuja. Myöhemmin valurautapenkeissä oli puinen istuinosa. Näitä kuvassakin näkyviä penkkejä oli vielä 1930-luvullakin väliaikaisen hotellin puistossa. 1930-luvulla puistoon hankittiin myös yksinkertaisia valkoisia puupenkkejä.

Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti kaartuva, kivetty ranta ja edempänä taustalla Birger Jarlin linna ja sen takana kohoutuva Hämeenlinna. Siinä on näköalan ihanuutta, joka etsii vertojaan."

Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen. Männikköä hoidettiin toistuvilla harvennuksilla.

Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, joka valmistui vuonna 1871 Hämeenlinnan kuritushuoneeksi. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi jo Hämeen lääninvankila.

Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.