Selaa aineistoja (yhteensä 35)

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Toripuiston paviljongit 1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Lindgren, Armas

Torikauppaa kauppatorilla 1910-luvulla
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Rantatori
Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A. Bogdanoffin 1870-luvulla rakennuttama ns. narinkka, "komea huone, johon puotia sijoitetaan kahteen kerrokseen, avara käytävä niiden keskelle". Narinkan oikealla puolella on ortodoksinen kirkko, jonka rakennuksen kauppias Bogdanoff luovutti ortodoksisia jumalanpalveluksia varten jo vuonna 1867, vaikka ortodoksinen seurakunta Hämeenlinnaan perustettiin virallisesti vasta vuonna 1904. Vanajavesi ulottuu torin reunaan asti, joten tori oli nimensä mukaisesti aivan rannassa. Täyttömaan tuominen rantaan on myöhemmin vienyt torin paljon kauemmas rantaviivasta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Näkymä kirkontornista torin pohjoislaitaan
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren vuonna 1910. Viereiseen taloon on jo tullut Uusi hotelli Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle Paavonkulmaan. Lääninhallituksen empiretalo keskellä on C. L. Engelin piirtämä. Taustalla näkyy mm. vuonna 1930 valmistunut Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin rakennus Kaurialassa. Läntisen Linnankadun puolella olevan matalan puutalon päädyssä oli Suomen maanviljelijäin kauppa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kaupungin vapauttamisen kymmenvuotisjuhlaparaati 26.4.1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä hyökkäysvaunukomppania Poltinaholta. Kaupunkilaisia saapui torille tuhatmäärin. Kuvan taustalla torin eteläreunalla näkyvät Kämärin talo, Raatihuone ja kauppias A. Bogdanoffin omistama pitkä puutalo, jossa toimi mm. Hämeenlinnan suomalainen säästöpankki vuodesta 1910 alkaen. Bogdanoffin talo purettiin vuonna 1929.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna 19.9.1934 - Syysmarkkinat kauppatorilla
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä repäisevää markkinatouhua. Helppo-Heikit kauppasivat tavaraa ja huvittivat yleisöä niin hassunkurisilla seremooneillaan, joita sitten kilvan naurettiin." Hämeenlinnan torin markkinat eli virallisemmin toripäivät olivat 1900-luvun alkupuolella kaupungin kokoon nähden suuria tapahtumia. Torin täytti markkinoiden aikaan ihmisten, hevosten, kärryjen ja keveiden harjakattoisten myyntikojujen sekamelska. 1930-luvulla seassa oli jo muutama autokin. Ostajia ja myyjiä markkinoille saapui kaukaakin, ja tarjolla oli melkein mitä vain hevosista ruokatarpeisiin. Taustalla näkyy torin reunan eri tyylejä edustavia arvorakennuksia: Raatihuone on uusrenessanssia vuodelta 1888 ja Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo 1920-luvun klassismia.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Joulu Hämeenlinnassa
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä 1930-luvun joululta, koska lunta näyttää olevan runsaasti. Kuva on otettu lännen suunnalta, jolloin taustalla näkyvät talviasuinen kirkko ja lumen peittämä Toripuisto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kaupungin vapauttamisen kymmenvuotisjuhlaparaati 26.4.1928
Huhtikuussa 1928 juhlittiin Hämeenlinnan torilla kansalaissodan päättymistä ja kaupungin vapautusta. Torilla järjestettiin 26.4. paraati, johon osallistui suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain ja hyökkaysvaunukomppania Poltinaholta. Yleisöä oli kerääntynyt torille tuhatmäärin seuraamaan ohimarssia. Kuvassa on kolme ranskalaista Renault-hyökkäysvaunua lähestymässä torin keskelle rakennettua juhlakoroketta, jonka edessä ohimarssin vastaanottajat seisovat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Torin eteläreuna
Hämeenlinnan torin etelälaitaa Raastuvankadun varrella reunustivat 1900-luvun alussa Vainikaisen talo, Kämärin talo, Raatihuone ja Bogdanoffin talo. Raastuvankadun ja Läntisen Linnankadun kulmassa oli vielä empiretyylinen talo, joka purettiin vuonna 1914 Kansallisosakepankin tieltä. Sen vieressä olevassa kauppias G. A. Nybergin kaksikerroksisessa kivitalossa toimi mm. Rytkösen kirja- ja paperikauppa vuoteen 1910 asti. Tämä talo oli arkkitehti Carl Alfred Caweenin piirtämä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1906
Tekijä:
Rytkönen, Enok
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2