Selaa aineistoja (yhteensä 35)

Toripuiston paviljongit 1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Lindgren, Armas

Torin pohjoislaita
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan. Lääninhallituksen länsipuolelle kohosi pari vuotta myöhemmin Walter Thomén suunnittelema kaksikerroksinen pankkitalo. Talon toisessa päässä oli Suomen yhdyspankki (vuodesta 1919 Pohjoismaiden yhdyspankki) ja toista päätä hallitsi Suomen pankki. Pankkien välissä on N. Örlundin kellokauppa Otava.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1914

Torikauppaa kauppatorilla 1910-luvulla
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Suomal.-Ruotsal. Kirkko - Hämeenlinna
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja nykyisen kellotornin kirkko sai vierelleen vuonna 1837. Vuonna 1892 kirkko muutettiin laajennustöiden yhteydessä perinteiseksi ristikirkoksi ja alttari siirrettiin itäseinustalle. Korjaustöiden yhteydessä kirkko sai vielä lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaaman alttaritaulun ja uudet urut. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Vossikat olivat pirssissä eli odottivat kyydittäviä torin alalaidassa Residenssikadun puolella 1900-luvun alkupuolella. Kyydin saattoi myös tilata soittamalla viereiseen Miettisen kultasepänliikkeeseen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Raatihuoneenkatua torin kohdalla
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias Bogdanoffin talona tunnetun talon paikalle valmistui vuonna 1929 Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin uudisrakennus. Suomalainen säästöpankki oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1910 ja siirtynyt Raatihuoneen viereen vuonna 1914. Myöhemmin pankki osti talon ja tontin Bogdanoffin perikunnalta. Vanhan puurakennuksen päädyssä toimi 1920-luvulla Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike. Pankin toisella puolella piti jalkineliikettään Jalmari Mäkinen.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Raatihuoneessa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia ja kokouksia ja otettiin vastaan vieraita. Viereinen ns. Kämärin talo rakennettiin vuonna 1900. Talossa toimivat 1910-luvulla mm. Hämeenläänin palovakuutusyhtiö, J. V. Kärkkäisen lihakauppa ja Aug. Laakson jalkinekauppa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Panoraamakuva torilta laulujuhlien aikaan kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 1911
Tässä harvinaisessa panoraamakuvassa vuodelta 1911 näkyvät, kirkkoa lukuun ottamatta, lähes kaikki Hämeenlinnan toria ympäröivät merkittävät rakennukset Raatihuoneelta lääninhallitukselle. Vuosikymmenen puoleenväliin mennessä Nybergin perillisten talo ja kultaseppä Miettisen talo Läntisen Linnankadun varrella joutuivat luovuttamaan paikkansa uusille pankkirakennuksille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911

Näkymä kirkontornista torin pohjoislaitaan
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren vuonna 1910. Viereiseen taloon on jo tullut Uusi hotelli Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle Paavonkulmaan. Lääninhallituksen empiretalo keskellä on C. L. Engelin piirtämä. Taustalla näkyy mm. vuonna 1930 valmistunut Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin rakennus Kaurialassa. Läntisen Linnankadun puolella olevan matalan puutalon päädyssä oli Suomen maanviljelijäin kauppa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Näkymä kirkontornista etelään päin
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan palossa vuonna 1831, joten tällä alueella oli kaupungin vanhimmat rakennukset, osa jopa vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirrettyjä. Wetterhoffin rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Kuvassa on rakennus vuonna 1922 tehdyn itäpäädyn korotuksen jälkeen, ennen koko rakennuksen korjaamista kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Wetterhoff oli "valtion tarkastuksen alainen ammattikoulu kuotomaopettajien ja kutojain valmistamista varten". Koulussa opiskeltiin 1920-luvulla joko opettaja-, kutoja- tai vaateompeluosastolla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1922–1928
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2