Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Aulanko - Karhuluola
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan yläpuolella oleva jyrkkä rinne on paljaana. Aulangonvuoren päällä sijaitseva näkötorni rakennettiin samaan aikaan portaiden ja Karhuluolan kanssa. Näkötorni ympäristöineen oli Standertskjöldin viimeinen suuri rakennushanke Aulangolla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulanko - rantakäytävän patsaat
Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia, valurautaisia penkkejä, jotka olivat kasviaihein koristeltuja. Myöhemmin valurautapenkeissä oli puinen istuinosa. Näitä kuvassakin näkyviä penkkejä oli vielä 1930-luvullakin väliaikaisen hotellin puistossa. 1930-luvulla puistoon hankittiin myös yksinkertaisia valkoisia puupenkkejä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Karhuluola
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on veistetty vuolukiveen Stigellin Lapinlahden verstaassa Helsingissä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Parolan Leijona
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa J. V. Snellmanin laatiman kieliasetuksen, joka nosti suomen kielen tasavertaiseen asemaan ruotsin kanssa. Hyvin onnistuneen keisarivierailun muistoksi Suomen upseerit päättivät hankkia Parolannummelle muistomerkin. Upseerit ottivat ensin yhteyttä ruotsalaiseen kuvanveistäjään Carl Eneas Sjöstrandiin, joka ehdotti leijona-aihetta pronssiin valettuna. Pronssipatsasta pidettiin kuitenkin liian kalliina, ja lopulta patsas tilattiin kuvanveistäjä ja taidemaalari Andreas Fornanderilta, joka antoi valaa leijonan halvasta metalliseoksesta. Parolan leijona -patsas pystytettiin vuonna 1868 Parolannummen leirikentän laidalle. Huonoon kuntoon päässyt muistomerkki kunnostettiin perusteellisesti kesällä 2011.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2