Selaa aineistoja (yhteensä 70)

Hämeenlinna : oppaaksi matkailijoille
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille palvelujaan tarjoavat liikkeet ja kaupungin nähtävyydet. Hämeenlinnassa esim. majoituspalveluja tarjosi vuonna 1915 kaksi hotellia ja peräti seitsemän matkustajakotia. Halvimmillaan matkustavainen saattoi yöpyä O. Lahtisen vieraskodissa yhdellä markalla ja kahdellakymmenelläviidellä pennillä, kun taas vaativampi matkailija maksoi Kaupunginhotellin parhaasta huoneesta kahdeksan markkaa.
Oppaan lopuksi esitellään Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuva laivareitti, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)

Photographicum : Karlberg-Aulanko
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus Vanajaveden rannasta päin. Muut kortit kuvaavat mm. Joutsenlampea, rauniolinnaa ja usein kuvattua näkymää näkötornilta Lusikkaniemeen. Valokuvaajan nimi ei ole tiedossa, ei myöskään korttien tarkka ilmestymisvuosi, mutta kauniilla käsialalla koteloon kirjoitettu ruotsinkielinen omistuskirjoitus on päivätty 27. toukokuuta 1900. Korttikansion on julkaissut A. Alopaeuksen kustannuskirjakauppa, joka toimi Hämeenlinnassa vuosina 1888–1900.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Kiviportaat Aulangonvuorelle
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle matkalle kertyy n. 80 metriä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1907

Karlberg
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin kuitenkin neljään suuntaan kaltevalla, kaarevalla katolla. Rakennusta myös pidennettiin molemmista päistä, ja länsipäähän rakennettiin vielä kahdeksankulmainen torni. Kartanossa oli keittiötilojen lisäksi viisitoista huonetta, joista yksitoista alakerrassa ja neljä yläkerrassa. Sisätilojen runsas koristeellisuus jatkui rakennuksen ulkopuolella, niin julkisivuissa kuin puiston kukkaistutuksissakin. Kartanon hyvinhoidetulla pihalla ja sitä ympäröivässä puistossa kasvoi kesäisin mm. kaktuksia ja palmuja, jotka vietiin talveksi suojaan kartanon kasvihuoneisiin. Karlbergin päärakennus paloi vuonna 1928, jolloin Aulanko oli jo myyty Hämeenlinnan kaupungille.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnan VPK:n 40-vuotisjuhla Aulangolla 19.7.1913.
Hämeenlinnan vapaaehtoinen palosammutus- ja korjausjoukkio oli perustettu vuonna 1873, niinpä se sai juhlia jo neljäkymmenvuotisjuhliaan Aulangolla vuonna 1913. Palokuntalaisten yhteiskuva on otettu Aulangonvuoren paviljongilla, jonka Hugo Standertskjöld rakennutti vuonna 1886.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1913

Aulangon niemi
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon järvi
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat. Ylemmällä terassilla oli mahdollisesti vielä toinenkin huvimaja.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulangon paviljonki
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Näköala graniittitornista
Karlbergin eli Mäkelän tilalla ehti olla 1800-luvun kuluessa monta omistajaa, ennen kuin silloinen kapteeni Standertskjöld hankki sen omistukseensa vuonna 1883. Mäkelän tila sai uuden nimen Carl Rennerfeltilta, joka omisti sen 1800-luvun puolivälissä. Hän nimesi paikan etunimensä ja tilallaan sijaitsevan korkean vuoren mukaan Karlbergiksi. Rennerfelt myös rakennutti Karlbergiin uuden päärakennuksen, ajalleen tyypillisen ristipäätyisen, satulakattoisen talon. Rakennus muistutti Katajiston kartanoa, vaikka olikin huomattavasti suurempi. Tämä rakennus laajennettiin sitten vuonna 1890 arkkitehti W. Aspelinin piirustusten mukaan kuvan barokkityyliseksi kartanolinnaksi. Vanajaveden rannassa kartanon edustapuiston reunalla näkyy laiturin päähän rakennettu uimahuone. Päärakennuksen eteläpuolella oli 1800-luvun lopulla runsaasti luonnonpuustoa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Onnen temppeli
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin. Alun perin temppelin ikkunoissa oli historiallisia aiheita kuvaavia lasimaalauksia, mutta ne eivät pysyneet pitkään ehjinä, joten rakennus jäi ilman upeita lasi-ikkunoitaan jo varhain. Kivikukkula oli istutuksista paljas, mutta sen ympärille oli istutettu lehmuksia. Temppelin vieressä olevalla aukiolla vietettiin eversti Standertskjöldin aikana palveluskunnan kesäjuhlia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2