Selaa aineistoja (yhteensä 70)

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Joutsenlampi
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti Standertskjöld teettänyt omistamallansa Karlbergin tilalla kaupunkimme lähellä. Suuria aloja metsämaata on yhdistetty kartanon puistoon. Eräälle kohdalle korkealla mäellä on kaivettu pieni järwi ja siitä saatu multa lewitetty metsään, joka kuiwasta kankaasta pian on muuttuva kauniiksi puistoksi. Metsää harventamalla on kauniitä näköalojakin awattu. Ettei näitä kaunistuksia ole woitu aikaan saada ilman suuria kustannuksia on ymmärrettäwä.”
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Granittitorni Aulangolla
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui metsänvartijan talo, jota myöhemmin laajennettiin kahvilaksi. Näkötornia oli tekemässä 300 miestä hevosineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Hämeenlinna. Aulangon vuorelta
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863. Puistotyöt jatkuivat eversti Standertskjöldin tultua Karlbergin ja Aulangon omistajaksi 1880-luvulla. Aulangonjärven rantapuistoon tehtiin polkuja, jotka kiersivät keskellä olevaa pientä hiekkakenttää. Polkujen välissä oli istutuksia ja nurmikenttiä ja varsinkin rannan puolella harvaa puustoa. Postikortti on kuvattu vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin portaita Aulangonvuorelta alas puistoon ei vielä ollut rakennettu. Näkötorni, rinteen kiviportaat ja Karhuluola valmistuivat vuonna 1907.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Hämeenlinna - Aulangon torni
Eversti Standertskjöld rakennutti Aulangonvuoren laelle vanhan muinaislinnan paikalle 33 metriä korkean graniittisen näkötornin. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnitteleman tornin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1907. Vanha Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon näkötornia näin: "Ensin kiertävät portaat ulkopuolella, ja niiden päätyttyä on koko tornia kiertävä lepotaso. Siitä siirtyvät portaat tornin sisään ja nousevat ne niin lepotasojen katkaisemina ja mukavina tornin huippuun saakka. Sinne saavuttuamme emme kadu sitä vaivaa, joka kiivetessämme on ollut, sillä sieltä avautuva näky korvaa sen moninkerroin. Maassamme on näkötorneja, joista ehkä näkee laajemmalle kuin Aulangolta, mutta niin vaihtelevaa näköalaa ei avaudu mistään."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Karlberg - Aulanko
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän Onnentemppelin viereisellä kentällä. Juhlissa oli hyvää ohjelmaa. Joskus paikalle oli varta vasten tilattu soittokunta Helsingistä asti. Everstin juhlissa tarjottiin mm. vehnästä ja leivoksia ja jaettiin paketteja, joissa oli esim. kahvia ja sokeria. Kun tanssi alkoi, piti kaikkien lähteä mukaan, kukaan ei saanut jäädä istumaan. Karlbergin eversti muisti palvelusväkeään myös jouluna raha- ja tavaralahjoilla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1910

Karlberg
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti Karlbergiin myös oman sähkölaitoksen. Sähkölaitos oli punatiilinen, pientä linnaa muistuttava rakennus, jossa vesivoiman avulla tuotettiin sähköä koko kartanon alueelle jo 1900-luvun vaihteesta lähtien. Vanha sähkölaitosrakennus on edelleen olemassa nykyisen Aulangon kylpylähotellin vieressä Vanajaveden rannassa. Muut kuvan rakennukset on purettu.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1907

Selostus Karlbergista
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat vuorovaikutus käytännön maatalouden kanssa ja maanviljelijöitä saatava tunnustus. Toimikunta korosti kartanon olemassa olevan rakennuskannan sopivuutta maatalouskorkeakoulun tarkoituksiin. Hyvinä puolina nähtiin myös Aulangonvuori sekä alueella sijaitsevat suuret puisto- ja istutusalueet. Myös sijaintipaikan hyviä liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle kehuttiin. Tällä katsottiin olevan suuri merkitys, sillä alan erikoiskirjastot ja -kokoelmat sijaitsivat siellä. Maatalouskorkeakoulua ei työryhmän suotuisasta arviosta huolimatta koskaan perustettu Karlbergin kartanoon. Sen sijaan eversti Hugo Standertskjöld myi Karlbergin eli Aulangon Hämeenlinnan kaupungille vuonna 1926 ja kehitys kohti matkailukeskusta alkoi.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926

Onnentemppeli
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella temppelille veivät puiset portaat. Onnentemppelin seinässä on kirjoitus: "Onneen ei kuljeta jokamiehen vaellettavia valtateitä, eikä matka sinne ole helppo, vaan jokaisen on omia teitään vaivojansa säästämättä sinne pyrittävä."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulanko
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema, samoin kuin kuvassa näkyvä vuonna 1933 valmistunut ravintolan laajennusosa, puolipyöreä ruokasali rakennuksen länsipäässä. Kuvassa näkyy myös ravintolan edustapuistoa, jossa on Standertskjöldin ajalta peräisin oleva suihkulähde. Puiston istutukset olivat yksinkertaisemmat kuin everstin aikana, mutta puistoa hoidettiin edelleen huolellisesti. Ruukuissa kasvatettiin kesäisin palmuja, agaveja ja kaktuksia ja nurmikentillä oli runsaita kukkaistutuksia. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karlbergin kartanon koristeellinen kylpylaitos eli eversti Standertskjöldin aikana rakennettu saunarakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2