Selaa aineistoja (yhteensä 39)

Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla "tyttöjä tansseista saatellessa erottiin joko hymyssä suin tai kyynel silmäkulmassa".

Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen. Männikköä hoidettiin toistuvilla harvennuksilla.

Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi edelleen metsäopiston siirryttyä Helsinkiin. Kuvassa on Evon metsäopiston päärakennus, joka oli valmistunut vuonna 1863. Alun perin yksikerroksinen rakennus on tässä jo korotettuna 1890-luvulla tehdyn korjauksen jälkeen. Vanha koulutalo paloi laskiaisena 1956, ja sen paikalla on nykyään muistokivi. Taustalla näkyy osa oppilasrakennusta, jota kutsuttiin nimellä Pitkä pytinki tai Pitkälä. Tulipalo tuhosi myös Pitkälän 4.11.1941. Evon oppilaitosalueen säilynyttä vanhaa rakennuskantaa vuodelta 1861 edustavat ruokalarakennus ja Niemelän asuinrakennus, jotka on suunniteltu intendentinkonttorissa. Entinen postitalo on vuodelta 1876 ja oppilasasuntolat Rustholli ja Saarela vuodelta 1892.

Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen Rautjärvi on näistä pinta-alaltaan suurin, noin 49 ha ja sen rantaviivan pituus on 3,8 km. Aliseen Rautjärveen laskee Ylisen Rautjärven ja Keskisen Rautjärven kautta Saukonoja koillisesta ja Luutajoki pohjoisesta. Järvien väliselle kannakselle perustettiin 1850-luvulla Evon metsäopisto, ja metsäopetuksen perinteitä jatkaa samalla paikalla edelleen Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö.

Lammasniemi sijaitsee Lammin kirkonkylän lähellä Ormajärven rannalla. Kivismäen kartanon maihin kuulunut niemi tunnetaan nykyään paremmin Untulanniemenä tai Untulan alueena. Kivismäen kartanon omisti Etholenin suku. Vuosina 1871–1902 omistajana oli kapteeni Georg Nikolai Etholen, joka toimi myös Mainiemessä sijainneen Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 25. reservikomppanian päällikkönä 1886–1895. Etholen myi Kivismäen kartanon vuonna 1902, mutta pidätti itselleen Lammasniemessä sijainneen huvilan ja sitä ympäröivän 3,3 hehtaarin maa-alueen. Kartanosta lohkottu tila sai nimekseen Terra Nova, joka oli ollut myös aikanaan Gammelgårdista (Vanhakartano) lohkotun Kivismäen alkuperäinen nimi. Kapteeni Etholen myi myös uuden Terra Novan tilan huutokaupassa vuonna 1909, minkä jälkeen huvila ja muut rakennukset purettiin ja siirrettiin pois. Lammin kunta osti Untulan alueen vuonna 1951 ja rakennutti sinne urheilukentän. Urheiluseurat Lammin Säkiä ja Lammin Luja vuokrasivat osan alueesta ja…

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.

Lammin kirkonkylän raitilla Hämeenlinnasta päin tulijoita kohtasi 1930-luvulla tällainen näkymä. Kuvan oikeassa reunassa olevassa Soimanpohjan talossa toimi Lammin posti 1940-luvun loppupuolelle asti. Sen vieressä näkyvän tornillisen talon rakennutti kauppias Peltolehto 1800-luvun lopulla. Lammin osuuskauppa vuokrasi Hilda Peltolehdolta huoneiston tästä talosta. Tilat kunnostettiin kahvilaa varten, ja kahvila avattiin keväällä 1934. Vielä samana syksynä kahvilan yhteyteen avattiin myös ruokala. Osuuskaupan kahvila-ruokala toimi Peltolehdon talossa kuusitoista vuotta aina vuoden 1950 loppuun asti. Samassa talossa oli 1940-luvulla myös matkahuolto, jonka tehtävät osuuskauppa otti hoitaakseen todennäköisesti jatkosodan aikana. Vuosina 1934–1948 osuuskaupalla oli talossa myös parturiliike. Peltolehdon talon takana pääty tielle päin on yksi kelloseppä Ruoppilan rakennuksista. Sekä Ruoppilan että Peltolehdon talot ovat edelleen olemassa Lamminraitin varrella. Ruoppilan talossa on toiminut…

Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut ainakin kaksi varhaisempaa puukirkkoa ennen kivikirkon rakentamista. Kirkon pohjakaava on itä-länsisuuntainen pitkänomainen suorakaide. Kuvassa näkyvällä eteläseinustalla on kirkon asehuone lähempänä rakennuksen länsipäätyä. Kirkon pohjoisseinustalla lähempänä itäpäätyä sijaitsee sakasti. Kirkkorakennuksen pituus on on noin 34,5 metriä ja leveys noin 16 metriä. Ikkunat ovat korkeita ja pyörökaarisia, ja länsipäädyn ja asehuoneen ovien yläpuolella on pyöreät ikkunat. Lammin harmaakivikirkon suojeluspyhimys on Pyhä Katariina Aleksandrialainen. Kirkko tapuleineen paloi kansalaissodan aikana, vain kiviseinät jäivät pystyyn. Kirkko korjattiin ja kellotapuli rakennettiin uudestaan. Vanhan kellotapulin pohjakerros oli ollut puinen, nyt se…

Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas kauniisti profiloitu kuori-ikkuna. Länsipäädyn harmaakivimuurauksen pinnassa on lisäksi kaksi myllynkiveä, mikä on varsin poikkeuksellista. Näihin myllynkiviin littyy vanha kansantarina, jonka mukaan Lammin kirkko on jättiläisten muuraama. Jättiläisten ollessa työn touhussa kirkon ohi kulki matkalaisia, joilla oli mukanaan kaksi myllynkiveä. Kun he pysähtyivät lepuuttamaan hevosiaan kirkon kohdalla, jättiläinen otti myllynkivet ja muurasi ne kirkon päätyyn. Lammin kirkkomaata ympäröi 1780-luvulla rakennettu kiviaita, jonka kulmassa on muurattu hautahuone. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka toisessa päädyssä ja yläkerrassa oli asuntoja. Osuuskaupan vieressä on keskeneräinen rakennus, jossa toimi myöhemmin mm. Käpin kauppa. Samalla paikalla sijainneessa Kirin talossa avattiin 1800-luvun loppuvuosina Lammin ensimmäinen apteekki. Kuvan oikeassa reunassa, tien toisella puolella on Taivalsaaren kauppa ja sen vieressä rakennus, joka tunnettiin 1930-luvun alusta lähtien Mannerin talona. Talossa toimi tuolloin Mannerin leipomo ja leipomon myymälä. Seuraava talo samalla puolella tietä on Mikkolan tilan päärakennus. Kirkonkylässä oli vuosisadan alussa kolme suurta maatilaa, Huovila, Mikkola ja Iso-Lukkari, joiden pellot ulottuivat kirkonkylän keskustan tuntumaan.