Selaa aineistoja (yhteensä 39)

Untelanlahti Lammi
Postikortin tekstissä on painovirhe, sillä kuva on Lammin Untulanlahdelta Ormajärven rannalta. Ormajärvi sijaitsee lähellä Lammin kirkonkylää, sen luoteispuolella. Untulanlahti sijaitsee Untulanniemen takana. Niemessä oli ennen Etholen-suvun 1800-luvun puolella rakennuttama huvila, joka kuului Kivismäen kartanoon. Myöhemmin Untulan alue huviloineen erotettiin kartanosta ja huvila purettiin pois kuljetettavaksi. Kunnan omistukseen Untulan alue tuli vuonna 1951, ja pari vuotta myöhemmin sinne rakennettiin urheilukenttä ja paikallisten urheiluseurojen ylläpitämä tanssilava. Ormajärven–Untulan kulttuurimaisema on nykyään yksi Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909
Tekijä:
Salo, Kyösti

Turvantalo
Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa 1935. Talon pihalla oli myös saunarakennus ja varasto. Uudesta talosta tehtiin osakeyhtiö: Lammin suojeluskuntatalo osakeyhtiö Turva. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa ja ylläpitää Lammin suojeluskunnan tarvitsemia huoneistoja sekä rakentaa ja vuokrata ravintolaa ja juhlahuoneistoja. Suurimmat omistajat olivat Lammin osuuskauppa, Lammin osuusmeijeri, Palosten saha ja Lammin suojeluskunta sekä Lotta Svärd -paikallisosasto. Taloa varten ostettiin vuonna 1934 myös palstat Turvala I ja Turvala II, johon tuli mm. urheilukenttä. Vuonna 1938 yhtiö vuokrasi talon suojeluskunnalle 50 vuodeksi. Sodan jälkeen talo oli vuokrattuna Lammin kunnalle, joka käytti Turvan taloa kunnantalona. Talo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1978 ja kuntaliitoksen myötä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1935
Tekijä:
Louhio, Väinö

Telefooni luettelo Hämeenlinnan kaupungista ja sen ympäristöstä
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Evon metsistä
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin metsänvartijoita, joiden asuinpaikoiksi perustettiin kahdeksan kruununmetsätorppaa. Metsälakia laadittaessa huomattiin myös alan koulutuksen puute Suomessa, ja vuonna 1858 Evolle perustettiiinkin metsäopisto Rautjärvien väliselle kannakselle. Myös metsänvartijakoulu tuli Evolle vuonna 1876, ja se jäi edelleen Lammille korkeimman metsäopetuksen siirryttyä Helsinkiin vuonna 1908. Vallitsevia metsätyyppejä Evon alueella ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. 1900-luvun alussa Evon metsät olivat kaskenpolton jäljiltä lehtipuuvaltaisia. Evon metsistä löytyy kaikenlaisia alueita, koskemattomista aarnialueista puistomaisiin metsiköihin asti. Nykyisin Evo on osa Natura 2000 -verkostoa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Riihilahden talo Lammin Porraskoskella
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita majoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa muussakin saman suvun isännöimässä talossa, Koivuharjussa ja Rantaharjussa. Ruokailemaan kaikki vieraat tulivat päätalon suureen saliin, rantaelämää taas vietettiin Kuohijärven hiekkarannalla Rantaharjussa. Sota-aikanakin Koivuharjussa ja Rantaharjussa majoitettiin joitakin upseeriperheitä ja myös juutalaispakolaisia. Sodan jälkeen, 1950-luvun alussa täysihoitolatoimintaa jatkoivat Hellä ja Yrjö Riihilahti Koivuharjussa ja Viljo Riihilahti Rantaharjussa. Koivuharjussa toiminta loppui vuonna 1972, mutta Rantaharjun täysihoitola toimi vielä vuoteen 1984 asti. Riihilahden tilan päärakennusta on kunnostettu useaan otteeseen, mutta ulkoasu on säilynyt näihin päiviin asti hyvin samanlaisena kuin tässä vanhassa…
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Reservikasarmi
Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan Lammille sijoitettu reservikomppania aloitti toimintansa keväällä 1883. Porkkalan kartanon omistajalta aliluutnantti Etholenilta saatiin ostaa reservikomppaniaa varten 6,8 hehtaaria maata Ormajärven rannalta. Alueen rakennustyöt kestivät parisen vuotta. Kasarmialueelle tuli miehistörakennus 350 miehelle, upseerirakennus, aliupseerirakennus, ruokailukatos keittiöineen, sairastupa ja suuri joukko erilaisia ulkorakennuksia. Lammin reservikomppania eli Hämeen 25. reservikomppania toimi Lammilla vuoteen 1899 asti, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja niiden reservikomppaniat lakkautettiin. Myöhemmin kasarmirakennuksissa oli mm. tilapäinen sairaala, vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila, sen jälkeen työlaitos ja alkoholistihuoltola. Vime aikoihin asti alueella toimi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän ylläpitämä Mainiemen kuntoutumiskeskus, jonka toiminta päättyi 31.10.2014. Kiinteistöt myytiin vuoden 2015 lopulla. Nykyään alueella on…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
Salo, Kyösti

Pöystilän lomakoti Lammilla
Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä aloittivat täysihoitolan pidon. Heidän poikansa Heikki Pöystilä sisarensa Idan ja myöhemmin vaimonsa Annikin kanssa jatkoi toimintaa. Monista Pöystilän asiakkaista tuli vakiovieraita, jotka palasivat nauttimaan maalaiselämästä yhä uudestaan. Elämä oli kesäisin todella vilkasta Porraskoskella ja läheisessä Järventaustan kylässä, jossa oli parhaimmillaan viisi täysihoitolaa. Pöystilän kuuluisia vieraita olivat mm. George de Godzinsky ja kirjailija Hilja Haahti puolisonsa Ilmari Krohnin kanssa. Sota-aikana Pöystilässä ja muuallakin Porraskoskella ja Järventaustalla oli majoittuneena satakunta juutalaispakolaista. Lomakodin päärakennus paloi syksyllä 1958, mutta jo seuraavana keväänä juhlittiin kuvassa olevan uuden päärakennuksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1959

Några upplysningar om Hauho härad år 1571
Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Mommilan kirkko ja koulu
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon rukoushuoneeksi alun perin tarkoitetulle rakennukselle kirkkoerioikeudet. Mommilan pieni nikkarityylinen puukirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa on matala torni ja toisessa päässä samantyylinen kattoratsastaja. Kirkon suunnitteli Emil Olander ja rakensi Vihtori Olander, ja siellä on tilaa noin 150 seurakuntalaiselle. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti kirkon viereen vuonna 1912 myös pienen koulutalon kartanoyhdyskuntansa lapsia varten. Myöhemmin vanha koulurakennus toimi seurakuntatupana. Kordelinin väkivaltaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Mommilan kirkko tuli testamenttilahjoituksella Lammin seurakunnan omaisuudeksi.
Mommila liitettiin Hausjärveen vuoden 2010 alussa, joten nykyään kirkko on Hausjärven seurakunnan…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1912

5e8d9e8c04866d015c69a641caecbbb5.pdf
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto, piirroksen "houruosasto" rakennettiin vuonna 1888. Osastolla hoidettiin myös naapurikuntien mielisairaita, jos tilaa oli. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1890. Rakennukset sijaitsivat noin kilometrin kirkonkylän keskustasta Evolle päin alueella, jossa on nykyäänkin vanhainkoti ja Lammin terveysasema. Vaivaistalon mielisairasosasto paloi vuonna 1892. Hämeen Sanomat kertoi, että yhdeksästä "siellä säilytetystä heikkomielisestä" seitsemän jäi liekkeihin. Kun kirkonkylästä ehti paikalle ihmisiä, oli talo jo tulen vallassa. Uusi mielisairasosasto rakennettiin 1893. Hoidokkien oloista tehtiin paljon valituksia. Vuonna 1905 talon ympärille päätettiin rakentaa aita, mutta suunnitellusta saunaremontista luovuttiin. Kunnassa sattuneiden murhapolttojen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Helsingius, Gust. Ad.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2