Selaa aineistoja (yhteensä 6)

Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias Bogdanoffin talona tunnetun talon paikalle valmistui vuonna 1929 Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin uudisrakennus. Suomalainen säästöpankki oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1910 ja siirtynyt Raatihuoneen viereen vuonna 1914. Myöhemmin pankki osti talon ja tontin Bogdanoffin perikunnalta. Vanhan puurakennuksen päädyssä toimi 1920-luvulla Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike. Pankin toisella puolella piti jalkineliikettään Jalmari Mäkinen.

Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen keskustoimipaikka vuosina 1929–1942. Kaikki kuvassa näkyvät rakennukset on purettu, lukuun ottamatta torin kulman pankkitaloja taustalla.

Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.

Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta 1918 aina vuoteen 2010 asti. Anniskeluyhtiön talon takana näkyy vuonna 1912 rakennettu Rakennusyhtiö Pohjan talo, jonka arkkitehtina oli Armas Lindgren. Tämän talon rakennutti tavaratalonsa jatkoksi kauppaneuvos A. G. Skogster. Kadun vasemmalla puolella on vuonna 1883 perustetun T. Heleniuksen satulasepänliikkeen talo. Satulamaakarimestari Timo Heleniuksen lapset vaihtoivat vuonna 1906 sukunimensä Korpimaaksi.

Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan nykyään Piparkakkutalon nimellä. Piparkakkutalo on samoin kuin tavaratalokin arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Kauempana Raastuvankadun varrella näkyy arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema rakennusyhtiö Pohjan talo vuodelta 1912, ja sen takana Rauhankadun toisella puolella on Anniskeluyhtiön jugendrakennus vuodelta 1899.

Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta vuodesta 1934 alkaen Skogsterillakin päästiin taas voiton puolelle myynnissä, joka jatkoi kasvuaan sotavuosiin asti. Parhaimmillaan Skogster työllisti 150 ihmistä. Skogsterin tavaratalo oli viimeistä päivää auki 15.3.1977. Yhtiö oli tammikuussa 1977 myyty Keskolle.