Selaa aineistoja (yhteensä 22)

Hämeenlinnan osoite- ja ilmoituskalenteri 1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan aikakauden tyyliin varsin kunnioittavaan sävyyn ja houkutellaan mm. helpoilla hinnoilla ja sukkelilla toimituksilla. Ilmoitusten ohella kalenteri sisältää aakkosellisen henkilöluettelon ammatteineen ja asunto-osoitteineen sekä yleisten osoitteiden luettelon, jonka avulla taas löytyivät niin kaupalliset kuin julkisetkin palvelut asianajajista lääkäreihin ja köyhäinhuoneesta postikonttoriin. Kiinteistö- tai tonttiluetteloa kalenterissa ei ole, mutta osoiteluettelossa on maininta, jos henkilö asuu omassa talossaan. Lisäksi kalenterista voi lukea laajahkon kuvauksen Hämeenlinnan historiasta ja kaupungin alueista. Kirjoittaja ihastelee keskustan uusia pulskia kivirakennuksia ja arvokasta Raastuvankatua, kun taas Myllymäki on vain "yksi epäsäännöllinen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Öhrnberg, Hj., toimittaja

Hämeenlinnan oloista sotavuosina 1808–1809
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli merkittävä ja laaja-alainen historiantutkija, joka Hämeenlinnassa muistetaan parhaiten Hämeenlinnan kaupunkihistorioiden kirjoittajana. Hämeenlinnan oloihin Suomen sodan aikana keskittyvässä 30-sivuisessa tutkimuksessaan Lindeqvist kertoo, miten 8. maaliskuuta 1808 venäläisten etujoukot marssivat kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. Venäläisen sotaväen majoittaminen ja ruokkiminen aiheuttivat harmia kaupunkilaisille, mutta vaikeuksista huolimatta Ruotsin vallan vaihtuminen Venäjän vallaksi pienessä sisämaakaupungissa sujui varsin rauhallisesti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet, s. 1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Hämeenlinnan kaupungin palo 1831
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta 1831 raivonneesta tulipalosta, joka sai alkunsa kauppias Juseliuksen talon ulkorakennuksesta. Toisessa kirjeessä pormestari selostaa tarkemmin tulipalon kulkua ja sammutustöitä sekä luettelee palon aiheuttamia tuhoja. Kolmantena kirjeenä on vielä sammutustöitä johtaneen kaupunginviskaali J. Fryxellin selonteko palon kulusta ja sammutustoimista. Kirjeet julkaistiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Lagerblad, G. A.

Hämeenlinnan kaupungin historia : III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809—75
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa Suomen sodan jälkeisistä vaikeista ajoista, joista tuskin oli toivuttu, kun kaupunkia kohtasi vuonna 1831 suuri tulipalo, joka tuhosi kaksi kolmasosaa rakennuksista. Tulipalon jälkeen käynnistyi mittava uudelleenrakennusvaihe. Lindeqvist esittelee 1800-luvun Hämeenlinnan asukkaita ja eri ammattiryhmiä sekä niin kaupungin elinkeinoelämää kuin aikakauden seura- ja huvielämääkin. Teoksen lopuksi käsitellään vielä Hämeenlinnan ensimmäisen sanomalehden Hämäläisen perustamista ja alkavaa suomalaisuusliikettä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan kaupungin historia : II osa, perustamisesta vuoteen 1721, s. 1–254
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia historian oppikirjoja ja tutkimuksia sekä alkoi jo Hämeenlinnassa ollessaan kirjoittaa Hämeenlinnan kaupungin historian toista, Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevää osaa, joka valmistui vuonna 1926. Laaja teos jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee Hämeenlinnan vanhan kaupungin historiaa kaupungin perustamisesta vuoteen 1721. Toinen osa kertoo vanhasta kaupungista ja sen asukkaista vuosina 1721–1780, ja kolmas osa ulottuu kaupungin muutosta nykyiselle paikalleen aina Ruotsin vallan ajan loppuun.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan kaupungin historia : I osa
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena osana ilmestyi K. O. Lindeqvistin…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinna, Aulanko
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli 1930-luvulla merkittävä matkailukohde, joten se saa paljon huomiota myös matkaoppaassa. "Missä muualla voi matkustaja yhdellä kertaa nähdä niin vaihtelevaa ja runsasta luonnonkauneutta kuin Aulangolla?" kysyy kirjoittaja. Aulangon suosiota lisäsi vielä entisestään vuonna 1938 valmistunut uusi suurhotelli, jota oppaassa kehutaan Suomen komeimmaksi hotellirakennukseksi. Matkaopas käväisee myös Hattulan Pyhän ristin kirkolla ja Parolan leijonan luona sekä luettelee alueen muinaislinnat. Matkailijaa varten on suunniteltu valmiita retkeilyreittejä jalan, polkupyörällä tai autolla kuljettaviksi. Kaupunginhotelli, Lotta-kahvila, Skogsterin tavaratalo ja muutamat muutkin paikalliset yritykset ovat saaneet vielä mainostilaa oppaan lopusta. Matkaoppaaseen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto

Hämeen oloista 1808–1809
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2