Selaa aineistoja (yhteensä 11)

Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti Standertskjöld istututti rantaa kiertävän polun varrelle hopeapajurivistön, joka kuvassa myötäilee Aronlahden rantaviivaa. Vuonna 1926 Standertskjöld myi kartanon Hämeenlinnan kaupungille. Karlbergiin perustettiin matkailijahotelli ja ravintola, jotka olivat kuitenkin ehtineet toimia vain vajaan vuoden, kun tulipalo tuhosi talvella 1928 kartanon päärakennuksen kokonaan.

Karlbergin kartanon barokkityylinen päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen hotellirakennus. Rakennusta ympäröi hyvinhoidettu puisto. Kartanon edustapuistoon oli istutettu mm. palmuja, sypressejä ja seetripuita. Puistokäytävät oli reunustettu punertavilla simpukankuorilla, ja samettimaiselle ruohomatolle oli sijoitettu suuria lasipalloja heijastelemaan valonsäteitä. Pääportaiden edustaa koristi komea suihkulähde. Päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla korotettu pieni edustuspiha, jossa oli puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, runsaita kukkaistutuksia ja ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita.

Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa. Empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuspiirustuksen kaksikerroksinen tiilinen jugendrakennus (nykyinen Taidehovi) valmistui vuonna 1914 hopeahääpäivälahjaksi tuomari Janssonin vaimolle. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana.Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon ja Hovinkartanon taidekeskus avattiin 2006. Hauhon näyttämötaiteen harrastajat ry on esittänyt kartanon pihapiirissä kesäteatteria. Nykyään kartanoon järjestetään kesäisin ryhmävierailuja.

Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin kuitenkin neljään suuntaan kaltevalla, kaarevalla katolla. Rakennusta myös pidennettiin molemmista päistä, ja länsipäähän rakennettiin vielä kahdeksankulmainen torni. Kartanossa oli keittiötilojen lisäksi viisitoista huonetta, joista yksitoista alakerrassa ja neljä yläkerrassa. Sisätilojen runsas koristeellisuus jatkui rakennuksen ulkopuolella, niin julkisivuissa kuin puiston kukkaistutuksissakin. Kartanon hyvinhoidetulla pihalla ja sitä ympäröivässä puistossa kasvoi kesäisin mm. kaktuksia ja palmuja, jotka vietiin talveksi suojaan kartanon kasvihuoneisiin. Karlbergin päärakennus paloi vuonna 1928, jolloin Aulanko oli jo myyty Hämeenlinnan kaupungille.

Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti Karlbergiin myös oman sähkölaitoksen. Sähkölaitos oli punatiilinen, pientä linnaa muistuttava rakennus, jossa vesivoiman avulla tuotettiin sähköä koko kartanon alueelle jo 1900-luvun vaihteesta lähtien. Vanha sähkölaitosrakennus on edelleen olemassa nykyisen Aulangon kylpylähotellin vieressä Vanajaveden rannassa. Muut kuvan rakennukset on purettu.

Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna 1890. Uudistetusta päärakennuksesta tuli ranskalaista barokkityyliä edustava linnamainen kartano torneineen ja ulokkeineen. Rakennuksen länsipäässä oli kahdeksankulmainen torni, jonka ylin kerros oli avovilpolana. Päärakennuksen lisäksi Standertskjöld rakennutti lukuisia vieraitaan varten Kavaljeerirakennuksena tunnetun huvilan. Kartanon pihapiiriin kuului useita muitakin rakennuksia, mm. hevostallit Aulangontien varrella ja oma punatiilinen sähkölaitos lähellä rantaa. Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa talvella 1928.

Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja istutusalueilla kukoistivat mm. ruusut, verenpisarat, heliotroopit ja alppiruusut. Karlbergin puutarhuri apulaisineen kasvatti kasvihuoneissaan vuosittain yli satatuhatta kukantainta, jotka sitten istutettiin puiston kukkapenkkeihin. Kukkaistukset oli siististi rajattu simpukankuorilla ja rautakaarilla. Käytäviä puistossa oli paljon ja niiden varrella penkkejä, joten istutuksia saattoi ihailla monesta suunnasta. Rantaa kiertävän tien varrelle oli aseteltu jalustojen päälle antiikin mallin mukaan tehtyjä kuvapatsaita.

Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän rusthollit. Standertskjöld rakennutti kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelman mukaan vuonna 1890. Kartanon ympärille valmistui Vanajaveden rantaan ulottuva puistoalue ja joukko muita rakennuksia, joista kuvassa näkyvät mm. sähkölaitos äärimmäisenä vasemmalla, uimahuone laiturin päässä ja puiden varjostama kivinen lemmenluola päärakennuksen edustalla.

Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko mainitaan maankuuluna matkailukohteena, ja myös muut reitin varrella olevat kartanot esitellään tarkasti omistajatietoineen.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Panu Koskinen.

Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa näkyy kartanon päärakennus, jonka vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen vaihteesta. Päärakennusta uudistettiin empiretyylin mukaisesti 1800-luvun alkupuolella, ja lasiveranta rakennettiin saman vuosisadan puolivälin paikkeilla. Lepaan kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli Karl Fredrik Packalen, joka testamenttasi tilan valtiolle sillä ehdolla, että Lepaalle perustettaisiin maanviljelys- tai puutarhakoulu. Tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1902, ja Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Lepaan puutarhaopistossa vuonna 1912.