Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari. Lammen eteläpäähän tuli kanava-allas ja pohjoispäähän kanava, josta vesi pääsi laskemaan pois lammesta. Kanavien yli rakennettiin puiset sillat, jotka maalattiin valkoisiksi. Polut kiersivät lammen rantoja, ja rannoille istutettiin jalopuita. Pohjoisrannalle rakennettiin huvimaja, ja joutsenetkin saivat oman huvimajansa tekosaarelle. Vuonna 1886 rakennettiin vielä Metsälampi Joutsenlammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.

Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.

Tämän postikortin kuva on myös vuonna 1927 ilmestyneen Hämeenlinnan matkailuoppaan kuvituksena. Teoksen kirjoittaja A. Th. Böök kuvailee kaupungin vuonna 1909 valmistunutta siltaa näin: "Kiistalan kaupunginosan yhdistää muuhun kaupunkiin Vanajaveden poikki vievä, graniittitukimuureilla lepäävä kaksijänteinen ristikkosilta. ... Korkealta sillalta on kaunis näköala eri suuntiin, ja se on muutenkin sopiva lähtökohta niille matkailijoille, jotka tahtovat 'Hämeen helmeen' tutustua." Myös vanha hevosuittolaituri oli vielä 1920-luvulla paikallaan sillan Keinusaaren puoleisessa päässä, Pinellan puiston rannassa.

Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.

Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925 Tampereella. Hämeenlinna oli suurin kaupungin laivarekisteriin merkitty alus, peräti 28 metriä pitkä. Tämä "Hämeenlinnan ylpeys laivaliikenteen alalla" liikennöi Hämeenlinna–Pälkäne–Aitoo-reitillä vuosina 1925–1929. Paikallinen höyrylaivaosakeyhtiö omisti lisäksi pienemmät Laine- ja Roine-nimiset höyryveneet, jotka liikennöivät Lahdentaan ja Hauhon reiteillä. Yksityshenkilöiden omistamat pienet höyryveneet, mm. Puisto, Nopea ja Kisaveikko, kuljettivat matkustajia kaupungin lähistölle, Aulangon ja Kaupunginpuiston laitureille, jopa Mierolaan asti. Laivaliikenne hiljeni, kun matkustajat siirtyivät 1930-luvulle tultaessa käyttämään puolta nopeampia linja-autoyhteyksiä, ja Vanajaveden höyrylaivat myytiin tai romutettiin.