Selaa aineistoja (yhteensä 40)

Kellastuneita muistoja Hämeenlinnasta
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli vielä palkattomana apulaisena kauppias Nyströmin puodissa. Työpäivät tuohon aikaan olivat pitkiä, kun puoti avattiin jo puoli kuudelta aamulla ja suljettiin vasta kymmeneltä illalla. Sunnuntaisinkaan ei saanut levätä, vaan silloinkin käytiin kauppaa, tosin pihaoven puolelta. Muissa kirjoituksissaan Björkbom kertoo mm. 1860-luvun suurista nälkävuosista, kaupungin puistojen varhaisista vaiheista, maaherra Rehbinderin hallintokaudesta sekä viinanpoltosta ja väkijuomien salakuljetuksesta Hämeenlinnan kauppiaille. Lopuksi Björkbom kuvailee vielä joulunviettotapoja ja -perinteitä kauppias Nyströmin perheessä sekä muihinkin vuotuisjuhliin liittyviä vanhoja taikoja ja uskomuksia.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1930
Tekijä:
Björkbom, K. F.

Kaupunginpuiston tekorauniot
Maaherra Rehbinder rakennutti 1800-luvun puolivälissä kiviselle mäelle Hämeen linnan pohjoispuolelle Parkin eli Kaupunginpuiston. Käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä rakennettiin puistoon rauniolinnaa jäljittelevä rakennelma. Rauniorakennelmat olivat romantiikan aikakaudella muotia myös puistorakentamisessa.
Avainsanat:
, , ,

Kaupunginpuiston soittolava
Keskelle Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa oli tasoitettu juhlakenttä, jota käytettiin ahkerasti erilaisiin ulkoilmajuhliin ja kulttuuritapahtumiin. Vuodesta 1907 lähtien kaikki puistossa järjestettävät juhlat määrättiin pidettäväksi juhlakentällä ja sen välittömässä läheisyydessä. Kentän vuokraus tapahtui kaupungin rahatoimikamarin kautta. Paikalliset järjestöt ja seurat ottivatkin puiston omakseen ja järjestivät siellä tapahtumiaan ja kesäjuhliaan. Ehkä merkittävin tapahtuma oli vuonna 1911 järjestetty valtakunnallinen laulujuhla. Juhlaa varten kentän laidalle rakennettiin laulu- ja soittolava, jonka suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Myös juhlakenttää suurennettiin ja tasoitettiin ja puita karsittiin uusien rakennelmien tieltä. Vain yhdentoista vuoden kuluttua, vuonna 1922 laulu- ja soittolava purettiin ja sen aineksista rakennettiin uusi näyttämö, jonka tilalle kuitenkin jo seuraavana vuonna päätettiin rakentaa täysin uusi lava. Sen suunnitteli kaupungin rakennuskonttorissa P. A.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924

Kaupunginpuisto ja rautatiesilta
Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla teillä ja poluilla oli autolla ja myös polkupyörällä ajo kielletty. Yksi puiston lukuisista kävelyteistä seurailee Vanajaveden rantaa. Puiston rannasta saattoi 1920-luvulla ihailla kansalaissodan jälkeen uudelleen rakennettua rautatiesiltaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1924–1927

Kansanjuhlan yleisöä Parkissa 1890-luvulla
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.

Hämeenlinnan puistosta
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston vanhimpia rakennelmia. Se on rakennettu vuosien 1841–1845 välisenä aikana. Sama paviljonki esiintyy mm. Johan Knutsonin 1850-luvulta peräisin olevassa maalauksessa. Sisäänkäynti paviljonkiin on rinteen puolelta, muilla sivuilla paviljonkia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Myös katon räystäissä on koristeleikkaukset. Puistossa kävelijät saattoivat 1910-luvulla pysähtyä paviljongin luo ihailemaan näkymää kohti Hämeen linnaa ja kaupungin keskustaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna. Aulangon vuorelta
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863. Puistotyöt jatkuivat eversti Standertskjöldin tultua Karlbergin ja Aulangon omistajaksi 1880-luvulla. Aulangonjärven rantapuistoon tehtiin polkuja, jotka kiersivät keskellä olevaa pientä hiekkakenttää. Polkujen välissä oli istutuksia ja nurmikenttiä ja varsinkin rannan puolella harvaa puustoa. Postikortti on kuvattu vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin portaita Aulangonvuorelta alas puistoon ei vielä ollut rakennettu. Näkötorni, rinteen kiviportaat ja Karhuluola valmistuivat vuonna 1907.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Hämeenlinna -Toripuisto<br />
Hämeenlinnan torin ylälaitaan valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto vuonna 1911. Postikorttikuvassa on puisto kuvattuna pohjoisen puolelta pian valmistumisensa jälkeen. Torin yläreunaan muodostui symmetrinen, arkkitehtonista tyyliä edustava puisto, jonka molemmissa päissä oli samanlaiset paviljonkirakennukset. Puistoa reunustivat hämeenlinnalaisen Heinäsen kiviveistämön rakentamat matalat muurit, joita koristivat kiviset maljat. Paviljonkien rakentamisesta vastasi samoin paikallinen V. Fr. Alasen rakennusliike. Arkkitehti Lindgren suunnitteli myös puiston istutukset ja torin säteittäisen kiveyksen. Puiston alareunaan istutettiin alkuvuosina kesän ajaksi palmuja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kirkkopuiston suihkulähde
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät vaihtoehdot, mutta säästösyistä päädyttiin Lindgrenin ehdottamaan yksinkertaisempaan suihkukaivomalliin, jonka kustannukset olivat 3250 markkaa. Lisäsäästöä saatiin vielä jättämällä kaivoa ympäröivä kivetty käytävä rakentamatta. Suihkukaivon taustalla torin laidalla näkyvät Raatihuone, Bogdanoffin talo ja vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin rakennus.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1922

Hämeenlinna - Sankaripatsas
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi muistomerkkitoimikunta, joka järjesti myös juhlavan paljastustilaisuuden 26.4.1929. Juhlaan osallistuivat mm. silloinen maaherra Albert von Hellens, suojeluskunta esikuntineen, lottajärjestön, virastojen ja varuskunnan edustajia sekä suuri määrä kaupunkilaisia. Muistomerkin luovutti kauppaneuvos A. G. Skogster ja juhlapuheen piti kunnanvaltuuston puheenjohtaja, rovasti Verneri Vartia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2