Selaa aineistoja (yhteensä 105)

Gaddin talo
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nyk. Lukiokatu) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alfred Caween. Gaddin talossa eli "Katintalossa" oli vuosien mittaan monenlaista toimintaa. Siellä oli eri aikoina vuokralla mm. kansakoulu, lyseo ja alakouluseminaari, minkä vuoksi taloa nimitettiin myös "Katinkouluksi". Myös kaupunginkirjasto toimi Gaddin talossa pitkään, vuosina 1906–1923. Jo aiemmin samassa korttelissa toiminut historiallinen museo laajeni taloon vuonna 1931. Rakennuksen länsipää purettiin vuonna 1937 valmistuneen keskuskansakoulun tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1936

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.

Hämeen linna, sen vaiheet ja sen rakennukset
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeenlinna
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja käytettiin 1920-luvulle asti veroviljan säilytyspaikkoina. Empiretyylinen makasiini on rakennettu C. L. Engelin ja A. W. Arppen intendentinkonttorissa laatimien piirustusten mukaan. Vuodesta 1952 rakennuksessa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1904
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna - Apteekki
Hämeenlinnan vanhaan kaupunkiin perustettiin koko maan ensimmäinen sisämaan apteekki jo vuonna 1753. Uudessa kaupungissa apteekin talo oli torin etelälaidalla. Rakennus tuhoutui Hämeenlinnan palossa ja rakennettiin uudelleen samalle paikalle. Vuonna 1880 Hämeenlinnan I apteekki muutti kuitenkin Läntisen Linnankadun ja Residenssikadun kulmaan torin luoteiskulmalle. Apteekkioikeudet siirtyivät vuonna 1899 apteekkari Alfr. Ölanderille, ja 1900-luvun alkupuolella I apteekki tunnettiinkin paremmin Ölanderin apteekkina. Apteekkitalo purettiin 1960-luvun alussa, mutta apteekki jatkoi toimintaansa vielä pitkään samalla paikalla uudessa liikerakennuksessa. Hämeenlinnan vanhimman apteekin toiminta jatkuu edelleen torin laidalla Tori-Apteekin nimellä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kauppakoulu ja kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Hämeenlinna - Kaurialaa
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren osan alueen taloista. Postikorttikuvassa näkyy Alasen alueeseen kuuluva Eureninkadun varren yhtenäinen jugendrakennusten ryhmä vuodelta 1909. Uusi ja komea Hämeenlinnan alakansakouluseminaari rakennettiin alueen laitaan vuonna 1930. Kaurialan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1925, mutta se jäi toteutumatta, joten E. Kaalamo laati kaupunginosalle uuden kaavan vuonna 1938. Pääosin Kauriala rakennettiin kuitenkin vasta sotien jälkeen.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1935
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna - Keinusaari
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909 rakennettu kaarisilta, ja toisella rannalla näkyvät Hämeenlinnan lääninsairaalan 1840-luvulla valmistuneet rakennukset, kruununjyvästö vuodelta 1938 sekä ns. Pinellan huvilat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneneltä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna 1906. Piparkakkutalon oikealla puolella näkyy samana vuonna valmistuneen Skogsterin tavaratalon pääty. Skogsterin perheen entisessä kodissa toimii nykyään ravintola.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1906

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen asuintalo kauppiaan perheelle. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Osittain paanuvuorattua asuintaloa alettiin kaupungissa kutsua piparkakkutaloksi sen erikoisen ulkonäön perusteella. Kauppiasperheen entinen kotitalo kunnostettiin perusteellisesti 1980-luvulla purku-uhan väistyttyä. Vuodesta 1987 lähtien siinä on toiminut ravintola Piparkakkutalo. Piparkakkutalon paikalla sijainneessa talossa asui lapsuudessaan, vuosina 1855–1866 taiteilija Albert Edelfelt, jonka isä toimi tuolloin Hämeen läänin lääninarkkitehtina. Rakennuksen seinässä on nykyään Edelfeltin muistolaatta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1912
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2