Asuinrakennus Lukiokadun ja Rantakadun kulmassa (Lukiokatu 1)
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen tontti siirtyi kapteeni A. Bollfrasin omistukseen. Helsinkiläinen arkkitehti Helge Rancken (1857-1912) piirsi tontille nikkarityylisen puurakennuksen vuonna 1890, jolloin tontin uudeksi omistajaksi oli juuri tullut eversti Hugo Standertskjöld.
Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön 26.10.1902. Karen myi sekä asuintalonsa että tonttinsa evankeliumiyhdistykselle vuonna 1908.
Kun vanha rukoushuone alkoi rapistua, kaupunki kaavoitti sen paikalle pysäköintialueen. Hämeenlinnalaiset evankelisen liikkeen aktiivit hakivat ja saivat tukea valtakunnalliselta evankeliumiyhdistykseltä, joka lupasi rahoittaa uuden talon rakentamisen, jos kaupunki suostuisi muuttamaan asemakaavaa. Näin tapahtuikin. Molemmat vanhat puurakennukset purettiin vuonna 1962, ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo, jonka siipiosassa Evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osasto toimii. Muu osa talosta on asuinkäytössä.
Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön 26.10.1902. Karen myi sekä asuintalonsa että tonttinsa evankeliumiyhdistykselle vuonna 1908.
Kun vanha rukoushuone alkoi rapistua, kaupunki kaavoitti sen paikalle pysäköintialueen. Hämeenlinnalaiset evankelisen liikkeen aktiivit hakivat ja saivat tukea valtakunnalliselta evankeliumiyhdistykseltä, joka lupasi rahoittaa uuden talon rakentamisen, jos kaupunki suostuisi muuttamaan asemakaavaa. Näin tapahtuikin. Molemmat vanhat puurakennukset purettiin vuonna 1962, ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo, jonka siipiosassa Evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osasto toimii. Muu osa talosta on asuinkäytössä.
Tekijä
Nimeke
Asuinrakennus Lukiokadun ja Rantakadun kulmassa (Lukiokatu 1)
Muu nimeke
Ritning till bebyggande af tomten No 101 i 23dje qvarteret i Tavastehus
Asiasana
Julkaisuaika
1880
Kieli
sv
Laji
Koko
2 piirustusta
Formaatti
PDF1 (1,72 Mt)
PDF2 1,72 Mt()
PDF2 1,72 Mt()
Säilytyspaikka
Hämeenlinnan kaupunginarkisto
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe2019121147497
Oikeudet
Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Aineisto on vapaasti käytettävissä. Käytön yhteydessä on mainittava lähde.
Huomautus
Muu osoite: Arvi Kariston katu 17. - Rakennus on purettu.
Lähteet
Evankelinen rukoushuone toiminut Hämeenlinnassa 90 vuotta. Perinteet jatkuvat Luther-talossa. Julkaisussa Hämeen sanomat 2.11.1992.
Nikon kortisto. Hämeenlinnan kaupunginarkisto.
Vilkuna, Anna-Maria, Kaupunki kuvissa II : valokuvia Hämeenlinnasta 1930-1960-luvuilta. Hämeenlinna 2007.
Nikon kortisto. Hämeenlinnan kaupunginarkisto.
Vilkuna, Anna-Maria, Kaupunki kuvissa II : valokuvia Hämeenlinnasta 1930-1960-luvuilta. Hämeenlinna 2007.